Laura Koponen ja Kari Herlevi: Suomalaiset yritykset vahvoilla EU:n innovaatiorahan haussa

4.2.2015
Viime vuonna päättyneestä EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmasta Suomi sai 1.18-kertaisesti takaisin maksamansa rahat. Väkilukuun suhteutettuna olimme viidenneksi parhaiten rahaa saava EU-maa. Uudessa Horisontti 2020 -puiteohjelmassa tavoite pitää asettaa korkeammalle.

Horisontti-ohjelma myöntää noin 80 miljardia euroa tutkimukseen ja innovointiin. Uutta ohjelmassa on, että nyt rahoitusta voivat hakea myös yksittäiset pienet ja keskisuuret yritykset. Niin sanotusta pk-instrumentista yritys voi saada hankkeelleen parhaimmillaan 2,5 miljoonan euron rahoituksen. Rahoitusta voi hakea mm. pilotointiin, markkinoille menoon ja kansainvälistymiseen. Tukea saa jopa 70 prosenttia hankkeen kuluista. Osan rahoituksesta saa ennakkoon.

Yksi rahoituksen kriteereistä on, että hanke vastaa johonkin puiteohjelmassa määriteltyyn yhteiskunnalliseen haasteeseen. Tällaisia ovat mm. turvallinen, puhdas ja tehokas energia sekä erilaiset ekoinnovaatiot: ilmastotoimet, ympäristö, resurssitehokkuus ja raaka-aineet.
Tämä on pelikenttä, jossa suomalaiset yritykset ovat vahvoilla. Moni suomalainen yritys on jo tarttunut kiertotalouden mahdollisuuksiin ja vastannut cleantechin kysyntään. Kasvavissa pk-yrityksissä tehdään uraauurtavaa työtä mm. teollisen internetin yhdistämisessä kiertotalouteen.

Meillä ovat myös yhteiskunnalliset taustatekijät kunnossa. Suomessa panostetaan eniten EU:ssa ekoinnovaatioihin ja näiden tuotoksissakin olemme EU-maista kolmansia (EU Eco-Innovation Scoreboard 2013). Meillä on Pohjois-Euroopan virein startup-kenttä ja moni vihreän kasvun yrityksistä tavoittelee menestystä kansainvälisellä tasolla.

Kilpailu EU:n innovaatiorahoista on kuitenkin kovaa. EU:n pk-instrumentista rahoituksen saa keskimäärin kuusi prosenttia hakijoista. Kyse on siis innovatiivisten yritysten ”mestarien liigasta”, jossa rahoitusta voivat saada vain alansa kärkeä edustavat kasvuhaluiset yritykset.
Pk-instrumentista ovat toistaiseksi hakeneet rahoitusta lupaavat varhaisen vaiheen suomalaiset yritykset. Tämän vuoden ensimmäisessä hankehaussa rahoitusta sai viisi suomalaisyritystä, joista kolme – Aurelia Turbines, Coreorient ja Inray – edustavat vihreän kasvun aluetta.

Toistaiseksi rahoitusta hakemaan eivät kuitenkaan ole aktivoituneet keskisuuret ja jo pidempään toimineet kasvuyritykset. Se kertoo siitä, että EU-rahoituksen mahdollisuuksiin ei ole yrityksissä vielä kunnolla herätty.

Jotta Suomi hyötyisi mahdollisimman hyvin Horisontti 2020:n mahdollisuuksista, kaikkien innovatiivisten yritysten tulee nyt aktivoitua hakemaan rahoitusta. Hakemuksen laatiminen ei ole ylivoimainen tehtävä, ja tarvittaessa siihen löytyy apua. Rahoitusta saaneet ovat kertoneet hakuprosessin olleen suoraviivainen ja antaneen lisäarvoa yrityksen kehittämiseen siinäkin tapauksessa, että rahoitusta ei saisikaan.

Kari Herlevi, Tekesin Green Growth -ohjelman päällikkö
Laura Koponen, Spinverse Oy:n johtaja

 

Sanna Nuutila
comments powered by Disqus