Suurlähettilään blogi: Raja-aitoja rikkoen puhtia kehittyvien maiden ja Suomen omaan talouteen

20.11.2015
Marraskuun pimeyden keskelle säkenöivää voimaa toi taas 15 000 osallistujan Slush- kasvuyritystapahtuma. Ulkoministeriön tuella tapahtumaan osallistui myös noin 50 kehittyvien maiden startupia ja tekno-hub -edustajaa. Tapasin esimerkiksi tansanialaisen Ruthin, jonka startup-yritys on innovoinut nanoteknologiaan perustuvan vedensuodatusjärjestelmän. Slush-henki on juuri sitä, mitä nyt tarvitaan: ongelmien kanssa vaikertamisen asemesta pitää etsiä ja luoda innovatiivisia tuotteita ja palveluja, joita asiakkaat nyt tai tulevaisuudessa haluavat ostaa.

Ruth Elineema (vas.), Sinikka Antila ja Rose Funja tapasivat Slushissa.

Slushimaista tekemisen iloa tarvitaan

On hienoa, että samanlaista slushmaista uuden tekemisen iloa näkee myös kehittyville markkinoille pyrkivien yritysten, samoin kuin kehitysyhteistyön tekijöiden keskuudessa. Euroopan talouskasvun tyrehdyttyä suomalaisten yritysten kiinnostus kaukaisempien Afrikan ja Aasian maiden markkinoille on kasvanut. Ennakkoluulottomimpia ovat juuri startup-yrittäjät, jotka näkevät esimerkiksi Afrikan nopeasti kasvavat kännykkämarkkinat kiinnostavina laboratioina uusien teknologioiden testaukselle. Kehittyvien markkinoiden talouskasvu on vahvaa, niiden infrastruktuuria kohennetaan pikavauhtia ja niiden kasvava keskiluokka kuluttaa enenevässä määrin.

Yksityisen sektorin kehittäminen luo työpaikkoja

Kehityspolitiikan uusia painopisteitä ollaan vahvemmin siirtämässä yksityissektorin kehittämiseen ja työpaikkojen luontiin. Toimeenpanoon halutaan mukaan vahvasti suomalainen yksityissektori. Ideaalitapauksessa suomalaiset ja kehittyvien maiden yritykset muodostavat liikekumppanuuksia, joiden seurauksena voi syntyä yhteisen suunnittelun jälkeen kehitystä hyödyttäviä tuotteita ja palveluja sekä myös uusia kauppakumppanuuksia.

Uudenlaisten kumppanuuksien myötä kehittyville markkinoille

Erityisen mielenkiintoista on ollut seurata, kuinka perinteisesti paljolti erillään toisistaan toimineet kansalaisjärjestöt ja yritykset ovat löytäneet uudenlaisia tapoja tehdä yhteistyötä. Kansalaisjärjestöjen paikallistuntemus ja osaaminen voivat olla erityisen tarpeellisia yrityksille esimerkiksi silloin, kun toimitaan erityisen vaikeissa olosuhteissa.

Maailmassa on tänään pakolaisia tai kodeistaan lähtemään joutuneita enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Syyrian sota on pahimpia syitä vaikealle tilanteelle. Pakolaiset ja kodeistaan poislähteneet tarvitsevat asumuksia, energiaa ja puhdasta vettä sekä opetus- ja terveyspalveluja. Näitä tarjoaville yrityksille voi olla helpompaa tehdä yhteistyötä pakolaistyötä jo tekevien kansalaisjärjestöjen kanssa näiden paikallisosaamisen ja verkostoinnin takia. Tästä hyvä esimerkki oli marraskuussa Ammanissa pidetty Syyrian Resilience Development Forum, jonka Innovaatiomessuille Kirkon Ulkomaanapu järjesti Suomi-ständin ja sai sinne mukaan kaksi mobiilipalveluja tarjoavaa startup-yritystä Funzin ja Fuzun ja innovatiivisia asumusratkaisuja tarjoavan yrityksen RK-Rakennus. Tällaista raja-aidat ylittävää yhteistyötä tarvitaan nyt lisää!

Innovaatioilla ja raja-aitojen kaatamisella talouskasvua ja kauppaa

Kehitysyhteistyön yrityksille suunnatut tuki-instrumentit kannustavat tällaiseen yhteistyöhön. Finnpartnerhsip tukee liikekumppanuuksien syntymistä suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten välillä. Samoin se voi tukea selvityksiä, pilotointia ja koulutusta, myös yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Ulkoministeriön ja Tekesin BEAM-ohjelma tukee innovaatioita synnyttävää tutkimusta ja yritystoimintaa suomalaisten ja kehitysmaiden yritysten, tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen välillä. Finnfund tukee kehitysmaiden yksityisiä investointeja. Valmisteilla on myös uusi instrumentti, jolla voidaan tukea kehitysmaiden julkisia investointeja. Myös muu kehitysyhteistyö ja kansalaisjärjestötuki edistävät kehitysmaiden laaja-alaista kasvua ja liiketoimintaympäristön kehittämistä.

Team Finland tukee yrityksiä

Team Finland -palvelumalli tukee myös kehittyville markkinoille pyrkiviä yrityksiä. Palvelumalli kattaa kehitysyhteistyön tuki-instrumentit, ja niistä kiinnostuneet saavat asianmukaista tietoa mahdollisuuksista. Tuen lisäksi tarvitaan markkinointihenkisyyttä ja rohkeutta lähteä myymään omia tuotteita. Toivon mukaan Team Finland -työn käyttöön saadaan pian myös pitkään valmisteltu kehittyvien markkinoiden kasvuohjelma.

Tukea innovatiivisiin aloitteisiin on siis tarjolla, ja repertuaaria kehitetään koko ajan edelleen tarpeen mukaan. Kannustankin kehittyvien maiden markkinoista kiinnostuneita käyttämään näitä mahdollisuuksia täysillä hyväksi. Muodostakaa uudenlaisia kumppanuuksia työtä varten –rikkokaa raja-aitoja, unohtakaa siilot ! Näin autamme kehittyviä maita toteuttamaan omaa potentiaaliaan ja saamme samalla uutta puhtia omaan talouteemme.

Toivottavasti Ruth löysi Slushista tällaisia liikekumppaneita, joiden kanssa hän voi jatkaa vedenpuhdistajansa tuotekehittämistä ja uusien ratkaisujen tuottamista helpottamaan ihmisten jokapäiväistä elämää.


Suurlähettiläs
Sinikka Antila
Kehityspoliittinen osasto
Ulkoasiainministeriö

 

comments powered by Disqus