Raimo Pakkanen: Sotea soten perään

21.4.2015

Viime vuoden valtakunnan poliittiseksi kestoaiheeksi nousi sote-uudistus, jota sote-sotkuksikin nimitettiin. Moninaisten vaiheiden jälkeen saatiin aikaan suorastaan ennennäkemätön poliittinen konsensus uudesta sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän mallista, vaikka se törmäsi perustuslaillisiin ongelmiin. Seuraavalla hallituksella riittääkin tekemistä viedä hanke maaliin.

Sosiaali- ja terveysala on megaluokan lukujen ”toimiala” Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaismenot ovat n. 40% bkt:stä ja ala työllistää lähes 400 000 henkeä, joista noin kolmannes on yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Palveluja käyttävät kaikki kansalaiset syntymästä hautaan.

Kohtalon kysymys on se, miten kansalaisille pystytään jatkossa järjestämään tasapuolisia ja laadukkaita palveluita, kun niiden kysyntä tulee vääjäämättä lisääntymään ikääntyvän väestönosan kasvaessa. Palveluiden julkinen rahoittaminen vaikeutuu, koska ennusteet viittaavat talouskasvun jäävän hyvin matalalle tasolle lähivuosina ja verotuksen kautta kerättävää rahoitusta ei juurikaan voida enää kasvattaa. Työvoimapulakin on odotettavissa.

Sosiaali- ja terveysala pysynee jatkossakin julkisen sektorin vetämänä, mutta yrityksillä ja kolmannella sektorilla tulee olemaan paljon mahdollisuuksia palveluiden tuotannolle ja niiden innovatiivisessa kehittämisessä. Kuluttajien valinnanvapauden lisääminen esim. palvelusetelijärjestelmien avulla ja palveluiden ulkoistukset kasvattavat näitä mahdollisuuksia. Palveluiden hankinnoissa pitäisi tukea innovatiivisia ratkaisuja ja palveluiden ostaminen keskittää isompiin yksiköihin, joihin kasvatettaisiin osaamista erilaisista hankintamalleista.

Sote-alan digitalisoituminen on vihdoinkin käynnistynyt laajemmassa määrin, vaikkakin kangerrellen. Digitalisaatiolla on saavutettavissa huomattavia tuottavuushyötyjä ja kustannussäästöjä ja nyt on tarvetta uusille sovelluksille. Sähköinen resepti on tästä hyvä käytännön esimerkki. Loputkin kansallisen terveysarkiston palvelut olisi syytä saada käyttöön.

Vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa ovat jääneet sote-alaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet. Yritysten investointien vähyys on ollut jatkuvasti esillä talousuutisissa, mutta meneillään on useiden miljardien eurojen sairaalainvestointiaalto niin Suomessa ja kuin muissakin pohjoismaissa.  Jokainen Meilahdessa tai Jorvissa vieraillut voi nähdä tämän toteutuvan käytännössäkin. Nämä investoinnit tarjoavat runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia erilaisille yrityksille sekä referenssejä kansainvälistymistä ajatellen. Suomen teollisuuden vienti on ollut alkuvuoden huolestuttavassa laskussa ja kauppatase alijäämäinen. Ilahduttavana poikkeuksena on terveysteknologiatuotteiden vienti, jonka kasvu on ollut ripeää ja muodostaa nyt huomattavan osa Suomen huipputeknologian viennistä. Viime vuonna terveysteknologiatuotteiden viennin arvo oli 1,8 mrd euroa ja kasvua edellisestä vuodesta 8,3%. Vienti oli koko tuotannosta peräti 95%.

Sosiaali- ja terveysala mielletään monesti vain pohjattomaksi rahareiäksi, vaikka juuri kukaan ei haluaisi vähentää palveluja. Julkisvetoisuudesta huolimatta alalla on myös mitä erilaisimpia mahdollisuuksia innovatiiviselle yritystoiminnalle, jota Tekeskin on kannustanut useiden ohjelmien kautta. Keskeisimmät ovat Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa, Terveyttä biteistä ja Tulevaisuuden terveys -teema Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa.

 

Raimo Pakkanen
Ohjelmapäällikkö, Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma


Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma tähtää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen innovaatiotoiminnan avulla sekä uuteen liiketoimintaan. Vuosina 2012‒2014 Tekes on rahoittanut ohjelman kautta yhteensä 19,2 miljoonalla eurolla yhteensä 40 yritysten hanketta, 26 kaupunkien, kuntien ja sairaanhoitopiirien hanketta, 35 korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten hanketta sekä 7 yhdistyksen ja säätiön hanketta. Ohjelma on käynnissä vuoden 2015 loppuun.

Pia Mörk
comments powered by Disqus