Mirja Kaarlela: Tervettä ja hyvinvoivaa bisnestä

4.9.2015

Terveyden ja hyvinvoinnin innovaatiot ovat usein tekemisissä elämän ääripäiden välillä. Terveyden edistäminen vastaan sairauden hoito. Yksilön oma fiilis ja tuntemus vastaan lääkärin asiantuntemus ja kokemus. Kuluttajien nopea joukkovoima, vaikka uuden appsin käyttöönotossa vastaan sertifioidut ammattilaitteet ja menetelmät.

Olemme siirtymässä sairauksien reaktiivisesta hoidosta yksilöllistettyyn terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä siirtyminen tapahtuu nopeammin kuin osaamme arvioidakaan. Käytettävissämme, sekä yrityksinä, kuluttajina että ammattikäyttäjinä, on suunnaton määrä tietoa ja osaamista.

Digitalisaatio antaa meille mahdollisuuden itse kerätä terveys- ja hyvinvointidataa. Kysymys on, että entä sitten? Mitä minä voin tällä tiedolla tehdä? Miten voin luottaa aggregoidun tiedon täsmällisyyteen ja merkittävyyteen, eli mitä hyötyä tästä kaikesta on? Hetkellinen ilo ja hauskuus toki, joka sekin vaikuttaa omalta osaltaan hyvinvointiin, mutta mahdollisuudet hetkellisen hauskuuden sijasta todelliseen muutokseen ovat korkeat. Toisaalta, myös mobiiliteknologian mahdollistamat ratkaisut ravistelevat ja haastavat tuttuja menetelmiä ja käytäntöjä. Kehitys ja uudet kokeilut etenevät nopealla polulla, erityisesti startuppien ennakkoluulottomien ideoiden muuttuessa kestäväksi liiketoimintamalleiksi ekosysteemin muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä.

Toimintaympäristön muutokset ravistelevat ekosysteemimme kaikkia osa-alueita. Uudet trendit ja kuluttajien nopeasti omaksuvat ratkaisut vaativat uudenlaista ketteryyttä, myös tutkimukselta todentamisen ja vaikuttavuuden suhteen. Tarvitaan rohkeutta, ongelmissa positiiviset mahdollisuudet tunnistavaa asennetta, sekä koko ekosysteemin rakenteita vahvistavaa yhteistyötä. Vaikuttavuus ja merkityksellisyys syntyvät yhteistyössä kokeillen.

Suomessa terveyden ja hyvinvoinnin osaamisen kivijalka on kuin peruskalliomme. Olemme rakentaneet osaamispohjaamme pitkään ja systemaattisesti ja siinä näkyy maamme erityispiirteet. Tämän osaamispohjan päälle rakentuvan bisneksen teossa meillä on petrattavaa.  

Terveyden ja hyvinvoinnin liiketoiminta on lähtökohtaisesti globaalia. Käyttäjien ja kuluttajien mukaan ottaminen kehitykseen, testaukseen ja kaupallistamiseen ovat läsnä kaikkialla. Yksittäisen ihmisen näkökulmasta ei juuri ole merkitystä, kuka tai missä maassa hyvinvoinnin applikaatio tai sairauden hoidossa käytettävä laite on kehitetty. Tärkeintä on, että applikaatio ohjaa hyvinvoinnin kannalta käyttäjäänsä juuri hänen tarpeensa, elinympäristönsä ja hyvinvoinnin tavoitetaso huomioiden oikeaan suuntaan.

Tarvitsemme kohtaamisia ja tiedon jakamista. Tekesin järjestämässä Health Tuesdayn Terveystreffit-tapahtumassa yritykset ja tutkijat verkostoituivat. Luulen, että muutamat treffit johtavat uuteen ja tuloksekkaaseen kumppanuuteen. (Katso tilaisuuden esitysaineistot ja webcasting)

Kansallisen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian mukaan ”Suomen tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan, investointien ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä hyödyntäen ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä”. Tätä strategista tavoitetta mekin tuemme rahoituksellamme ja ohjelmissa tapahtuvilla toimilla. Strategian toteutuminen vaatii työtä ja vielä enemmän työtä. Se vaatii raja-aidat rikkovia ratkaisuja ja kokeiluja sekä avointa, rohkeaa ja argumentoivaa keskustelua parhaiden tulosten löytymiseksi. Eiköhän aleta töihin!


Mirja Kaarlela
Palvelujohtaja, suuret yritykset ja julkiset organisaatiot

 

comments powered by Disqus