Jussi Kajala: Kuinka yritystukijärjestelmää tulisi uudistaa seuraavalla hallituskaudella?

15.4.2015

Suomen kansantalouden suurin ongelma on 2000-luvun loppupuolella tapahtunut yritysten tuottavuuden kasvun pysähtyminen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n mukaan kymmenen maallemme arvokkainta yritystä on pysynyt mukana tuottavuuskilpailussa käytännössä vähentämällä työvoimaa ja leikkaamalla kuluja.

Nobelisti Robert Solow laski, että 80 prosenttia talouskasvusta pitkällä aikajänteellä johtuu kuitenkin innovaatiotoiminnasta eikä nykyteknologialla saavutettavista kustannussäästöistä. Valitettavasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestoinnit ovat laskeneet Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana yli 500 miljoonaa euroa.

Julkinen tuki yritysten innovaatiotoimintaan on maassamme OECD-maiden alhaisimpia.

(lähde: OECD, percentage BERD financed by the goverment)

Korjatessamme lyhyen aikavälin vajetta syömme siis tällä hetkellä myös siemenperunoita. Nokian ihme ja sen ansiosta syntynyt taloudellinen hyvinvointi maassamme johtui pitkälti siitä, että 1990-luvun lamakauden aikanakin panostimme innovaatiotoimintaan.

Uskon, että yritysten innovaatiotoimintaa kannattaa tukea julkisin varoin. Syitä on kolme: markkinapuute sekä vipu- ja ulkoisvaikutukset. Innovaatiotoiminnan rahoitukseen erityisesti pk-yrityksille ei ole Suomessa tarpeeksi yksityistä rahaa. Tutkimusten mukaan jokainen veroeuro, joka Suomessa annetaan yritysten t&k-toimintaan, saa yrityksen lisäämään omaa panostaan toisella eurolla. Rahoituksella on siis kaksinkertainen vipuvaikutus.

Näistä kolmesta ulkoisvaikutukset ovat kuitenkin kaikkein tärkeimmät: kehitettävästä teknologiasta ei hyödy pelkästään yritys itse, vaan myös uusien laitteiden ja palveluiden käyttäjät eli veronmaksajat. Julkinen sektori voi toimia mm. Sussexin taloustieteen professorin Mariana Mazzucaton mainiossa TED-talk:ssa esiin nostamilla keinoilla myös markkinoiden luojana. Markkinoita luodaan innovatiivisilla julkisilla hankinnoilla sekä olemalla vaativa ja asiantunteva ostaja.

Yritystukikokonaisuus Suomessa on kuitenkin kovin monimutkainen. Ministeriöiden yhteinen työryhmä listasi viime vuoden keväällä hyvän tuen periaatteet, loi yritystukien tilannekuvan sekä ehdotti muutoksia tukikenttään.

Tiivistetysti voidaan sanoa, että yritystukijärjestelmä on kaiken kaikkiaan sekava, monitahoinen ja hallinnollisesti raskas. Yrityksille järjestelmä näyttäytyy pirstaleisena kokonaisuutena, jossa oikeiden palvelujen löytäminen ja käyttö sitoo merkittävästi henkilöresursseja. Vaikuttavuusarviointia monesta tukimuodosta ei ole tehty.

Yritystuet voidaan jakaa karkeasti uudistaviin ja säilyttäviin. Uudistavat tuet kannustavat uusia yrityksiä kansainvälisille markkinoille, motivoivat fiksumpaan tekemiseen, parantavat tuottavuutta ja luovat korkeapalkkaista työtä.

Säilyttävät tuet pitävät pystyssä vanhoja rakenteita, turvaavat jo saavutettuja asemia, vastustavat muutosta ja uudistumista sekä pitävät keinotekoisesti pystyssä matalapalkkaista työtä.

Työryhmä arvioi tukikokonaisuudessa tutkimus-, kehitys, ja innovaatiotuet (tki) kaikista hyödyllisimpien uudistavien tukien joukkoon. Sen valossa on huolestuttavaa, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuet vähenivät kaikista eniten viimeisten kahden vuoden aikana.

Tämä johtui erityisesti siitä, että verokannustimille tki-toimintaan budjetointiin vuosille 2013–2014 yhteensä 350 miljoonaa euroa, mutta niiden käytön verokustannukset näyttävät jäävän alle 50 miljoonaan euroon. Tämä tarkoittaa, että tki-tuet vähenivät kaikkiaan yli 200 miljoonaa euroa viimeisten kahden vuoden aikana, eli yli kaksi kertaa enemmän kuin kaikki muut tuet yhteensä.

Minun toiveeni uudelle hallitukselle on, että panostukset laitetaan uudistaviin yritystukiin.

 

Jussi Kajala, Vaikuttavuusarvioinnin asiantuntija Tekesissä

 

Lähteet:

Miia Linnusmaa
comments powered by Disqus