Jari Hyvärinen: Ajavatko leikkaukset yritysten innovaatiotoiminnan pois Suomesta?

3.6.2015

Teollisuuden tuotanto on pitkälti siirtynyt pois Suomesta. Pian näemme, siirtävätkö suuret yritykset innovaatiorahoituksen leikkausten myötä myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintansa pois Suomesta lähelle tuotantoa ja asiakkaita. Tämä vaikeuttaisi korkeasti koulutettujen työllistymistä Suomessa ja pk-yritysten pääsyä globaaleille markkinoille suurten yritysten verkostojen kautta.

Innovaatioympäristöt kilpailevat kansainvälisesti parhaista osaajista. Suomessa julkinen tuki yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan on vähäistä. Bruttokansantuotteeseen suhteutettu julkinen rahoitus yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan on Suomessa vain alle neljäsosa Yhdysvaltojen ja puolet EU:n tasosta.

Tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan julkinen rahoitus on yhteiskunnalle kannattavaa toimintaa. Tähän on kaksi syytä. Julkiset tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ja innovaatioympäristöä parantavat toimet vaikuttavat laajasti myönteisesti koko yhteiskuntaan. Ja toiseksi, Suomessa tehtävä tutkimus- ja kehitystyö sekä innovaatiotoiminta kilpailevat globaalisti niiden maiden kanssa, joissa tutkimus- ja kehityspanokset ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna.

Suomen innovaatiotoiminnan tilanne on tällä hetkellä huolestuttava, koska yksityiset ja julkiset tutkimus- ja kehityspanostukset supistuvat yhtä aikaa. Vaikeassa taloustilanteessa säästöjä on haettu valtion t&k-panostuksesta toisin kuin esimerkiksi 1990-luvun laman aikana, jolloin kasvua haettiin lisäämällä julkista t&k-rahoitusta. Tämä oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että Suomi siirtyi vahvaan innovaatiovetoiseen kasvuun.

Yrityssektorin omat panostukset t&k-toimintaan ovat reaalisesti laskeneet vuodesta 2009. Tulevat leikkaukset Tekesin innovaatiorahoitukseen heikentävät edelleen talouden uudistumista ja innovaatiovetoista kasvua.

Vuosien varrella kertyneet tuhannet esimerkit osoittavat, että uudistavalla julkisella yritysrahoituksella on merkittävä vaikutus yritysten kasvuun ja menestykseen. Tekesin rahoittamat pk-yritykset ovat lisänneet liikevaihtoa, vientiä ja työpaikkoja enemmän kuin muut vastaavat yritykset. Innovaatiotoiminnalla on entistä suurempi rooli Suomen talouden kääntämisessä kasvuun.

Suuret yritykset tekevät merkittävän osan Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnasta, kehittävät osaamista ja tuottavat radikaaleja innovaatioita. Suurille yrityksille myönnetystä Tekesin rahoituksesta vain pieni osa jää suurelle yritykselle itselleen. Vuonna 2014 suurten yritysten saamasta rahoituksesta lähes 90 prosenttia kanavoitui pk-yrityksille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille. Innovaatiorahoituksen leikkaukset kolahtavat siis pk-yrityksiin ja tutkimukseen, vaikka Tekes kohdistaisikin leikkaukset suurten yritysten rahoitukseen.

Yritystukien määrä Suomessa on noin 5 miljardia euroa. Yritystuista t&k- ja innovaatiotuet on todettu monissa tutkimuksissa uudistaviksi, tehokkaiksi ja vaikuttaviksi.

Verotuet ovat osoittautuneet tutkimuksissa tehottomiksi, koska niissä ei ole yrityksiä kannustavaa vaikutusta. Yritykset panostavat vain verotuen verran eivätkä lisää omia panostuksiaan, koska tuki tulee kuin Manulle illallinen, ilman yrityksen ponnisteluja. Esimerkiksi liikenne- ja energiatuet ovat rakennemuutosta hidastavia verotukia.

Kannatan ETLAn Vesa Vihriälän tavoin Tekesin t&k- ja innovaatiotukien leikkausten supistamista ja leikkausten kohdentamista tehottomiin yritystukiin. Leikkaukset tulisi kohdistaa vaikuttavuuden mukaan. Siis ne tuet säilytetään, jotka parhaiten edistävät elinkeinoelämän uudistumista, tuottavuuden paranemista ja talouskasvua. Tämä olisi Suomen edun kannalta viisainta talous- ja innovaatiopolitiikkaa.

Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2015 (pdf)

Jari Hyvärinen

Kirjoittaja on taloustieteiden tohtori ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden arvioinnista vastaava Tekesin asiantuntija

comments powered by Disqus