Jenna Päläs ja Hannu Torvinen: Loppukäyttäjä julkisen hankinnan kumppanina – tavoitteena palvelun käytettävyys perusoikeuksia kunnioittavalla tavalla

11.6.2015
Julkisissa hankinnoissa on pohjimmiltaan kyse peruspalveluiden turvaamisesta kuntalaisille eli julkisten palvelujen loppukäyttäjille. Innovatiivisten hankintamenetelmien ja aktiivisten loppukäyttäjien mahdollistaman tiiviin käyttäjävuorovaikutuksen avulla tavoitellaan entistä korkeampaa palvelun käytettävyyttä.

Julkisia hankintoja koskevan sääntelyn pyrkimyksenä on turvata hankintojen kilpailuttamisen avoimuus sekä toimijoiden tasapuolinen kohtelu kilpailutuksen aikana. Kunnan toiminnan kannalta julkisissa hankinnoissa on kyse muustakin kuin vain kilpailun ja palveluntuottajien tasapuolisen kohtelun turvaamisesta:  julkinen hankintayksikkö tekee hankinnat ennen kaikkea kuntalaisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Kuntalaisten perustarpeiden täyttäminen kytkee julkiset hankinnat perusoikeuksien toteutumiseen liittyvään problematiikkaan. Välittömästi tai välillisesti loppukäyttäjän perusoikeuksiin liittyviä julkisen sektorin järjestämiä toimintoja ovat mm. erilaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäminen sekä infrastruktuurin ylläpitäminen. Perusoikeuskeskusteluun voidaan liittää myös toimijoiden perusoikeuksia seuraavat yhteiskuntajärjestelmään kohdistuvat odotukset eli kuntalaisten odotukset peruspalveluista koostuvaa turvaverkkoa kohtaan.

Uuden hallitusohjelman myötä näyttää yhä varmemmalta, että julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteet kohdistuvat voimakkaasti myös kuntatalouteen ja sen myötä kuntalaisille tarjottaviin peruspalveluihin. Suunniteltujen säästötoimenpiteiden seurauksena osaa kuntalaisten turvaverkosta tullaan ohentamaan tai ajamaan alas. Tämä voi loppukäyttäjien arjessa merkitä muun muassa päivähoidon ryhmäkokojen kasvamista tai korotuksia vanhusten kotihoidon omavastuuosuuksissa. Innovatiivisia palveluratkaisuja kaivataan etenkin heikon taloustilanteen aikana, jotta kuntalaisten peruspalvelut voidaan toteuttaa yhä laadukkaina sekä yksilön oikeuksia kunnioittavalla tavalla. Yksi julkisen vallan keinoista luoda kannustimia innovatiivisten ratkaisujen kehittämiselle on entistä kysyntälähtöisempien ja kumppanuutta korostavien julkisen hankinnan mallien tukeminen.

Innovatiiviset hankintakäytännöt ja –prosessit (kuten elinkaarimallit ja esikaupalliset hankinnat) luovat säästöjen ja tehokkuuden lisäksi alustoja, joilla julkiset ostajat, palveluntuottajat ja loppukäyttäjät kehittävät palveluita yhteistyössä muodostaakseen innovaatioita ja uusia markkinoita. Sen sijaan, että hankittuja palveluita ja infrastruktuuria arvioitaisiin kuntapäättäjien tai virkamiesten arvostusten mukaan, tulisi huomio kiinnittää siihen, minkä loppukäyttäjä kokee henkilökohtaisesti arvokkaana. Käytännön tasolla, tilaajan ja palveluntuottajan tehtävänä on keskittyä hankinnan suunnittelussa ennen kaikkea käyttäjän määrittelemiin sekä nykyisiin että tuleviin toiminnallisiin tavoitteisiin; toisin sanoen palvelun käytettävyyteen. Hankintayksikön ja palveluntuottajan mahdollisuus loppukäyttäjän tiiviimpään osallistamiseen hankintaprosessissa on osaksi seurausta kehittyneestä teknologiasta, osaksi loppukäyttäjän kasvaneesta innokkuudesta osallistua käyttämiensä palveluiden yhteistuotantoon. Siinä missä perinteisin tilaa-tuota-metodein ostettujen julkisten hankintojen tavoitteena on pystyä turvaamaan kunnan tarjoamat peruspalvelut, voidaan kumppanuusmallien mahdollistamalla yhteisellä arvonluomisella saavuttaa ei vain perusoikeudet turvaavia, vaan palvelun käytettävyyttä aidosti kehittäviä ratkaisuja.

Oulun Yliopiston Kauppakorkeakoulun (Markkinoinnin sekä johtamisen & KV-liiketoiminnan yksiköt), Martti Ahtisaari Instituutin, Center of Internet Excellencen sekä Lapin Yliopiston (Oikeustieteiden tiedekunta) yhteisen BRIIF-tutkimushankkeen (1.10.2014-31.9.2016) tavoitteena on luoda tietoa yhteisestä arvonluomisesta julkisissa hankinnoissa innovaatioiden ja edelläkävijäyritysten kehittämiseksi. Projekti yhdistää strategisen johtamisen, markkinoinnin ja yritysverkostojen tutkimusta huomioiden erityisesti lainopillisen ja teknologisen näkökulman. Käytännöllisenä tavoitteena on kehittää hankintakäytäntöjä, joilla hankintojen laatua, innovaatioita ja markkinoiden kehittymistä voidaan edesauttaa.

Hannu Torvinen, tohtorikoulutettava, Oulun Kauppakorkeakoulu

Jenna Päläs, tutkija, Lapin Yliopisto

Kirjoittajat osa BRIIF-hankkeen monitieteellistä tutkijaryhmää.

Eero Lukin
comments powered by Disqus