Hallitusohjelman piilotettu kultamuna – innovatiiviset julkiset hankinnat

14.9.2015

Hallitusohjelman kipeät leikkaukset ja suunnitelmat rakenteellisista uudistuksista ovat vieneet päähuomion julkisessa keskustelussa. Vähälle huomiolle on jäänyt mahdollisuus, joka kätkeytyy julkisen sektorin hankintojen systemaattiseen suunnittelun ja johtamisen kehittämiseen sekä hankintojen keskittämiseen.

Innovatiivisista hankinnoista puhutaan eri yhteyksissä ja niihin liittyviä tavoitteita on kyllä kirjattu hallitusohjelmaan, mutta tuntuu ettei sisältöä ja todellisia mahdollisuuksia ole vielä riittävän laajasti ymmärretty.

Mitä tekemistä julkisilla hankinnoilla on Suomen kilpailukyvyn ja viennin edistämisen kannalta? Paljonkin. Julkisilla hankinnoilla voidaan merkittävästi edistää suomalaisten innovaatioiden kehittymistä ja nopeuttaa niiden pääsyä markkinoille. Tämä on oikeasti iso asia. Liian usein kentältä kuuluu viestejä yrityksiltä että kyllä esimerkiksi suurilla kaupungeilla on kehittämistahtoa, mutta tahto ei vain millään konkretisoidu riittäviksi teoiksi ja hankinnoiksi. Tulevaisuuden tähtiyrityksillä ei ole aikaa odottaa vuosia ensimarkkinoille pääsyä. Kansainväliset kilpailijamme ajavat ohi, ja tulevaisuuden liiketoimintaekosysteemit kehittyvät sellaisiksi, että meille jää niistä vain murusia. Meillä on kiire jos haluamme aidosti päästä jakamaan esimerkiksi tulevaisuuden liikkumisen biljoonakakkua.

Meidän on pienenä maana kyettävä valjastamaan kaikki mahdolliset taloudelliset ja henkiset resurssit yritystemme innovaatiotoiminnan edistämiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoite, että viisi prosenttia kaikista julkisista hankinnoista on innovatiivisia hankintoja. 35 miljardin euron vuotuisella julkisten hankintojen volyymillä viiden prosentin osuus tarkoittaa huomattavaa, noin 1,5 miljardin euron lisäystä tulevaisuuden resursseihin. Tämän hankintavolyymin innovaatioita piristävä vaikutus jakautuu laajasti, kymmenille tuhansille yrityksille.

Pohjoismaissa tullaan uudistamaan ja rakentamaan sairaaloita noin 30-35 miljardilla eurolla seuraavan 10 vuoden aikana. Kyseessä on merkittävä globaali kasvuala. Päättäjiemme on kyettävä varmistamaan, että Suomessa investoinneista vastaavat tahot tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, kansainvälisten kollegoiden, asiakkaiden ja erityisesti terveysteknologiayritysten kanssa. Tästä on kyse innovatiivisissa julkisissa hankinnoissa, parhaiden osaajien tuomisessa yhteen ratkaisemaan uusilla keinoilla tulevaisuuden haasteita ja asiakkaiden tarpeita. Tähän tarvitaan huippuluokan verkostojohtamistaitoja, reilua peliä, tuntuvia kannustimia ja erityisesti yhteiseen hiileen puhaltamista. Sama koskee veturiyrityksiämme, joiden on kyettävä verkottumaan ja valjastamaan asiakkaiden ja toimittajien parhaat aivot innovaatioresursseiksi. Tämä on syytä muistaa kun pohditaan tarkempia hallitusohjelman kärkihankkeiden toteutuskeinoja.

Riskiä karttavat, perinteiset ja siiloutuneet kuntien hankintakäytännöt estävät pahimmillaan innovaatioiden pääsyn markkinoille. Lupaaviin liiketoiminta-alueisiin, esimerkiksi liikkuminen palveluna, hyvinvointi ja terveys, biotalous ja cleantech onkin syytä kiinnittää huomiota hankintojen strategisessa suunnittelussa ja johdettava näitä hankintoja keskitetysti ja tehokkaasti. Jotta julkisissa hankinnoissa voidaan saavuttaa merkittäviä synergiahyötyjä, on niitä valmisteltava hallinnonalat ylittävästi. Tätä edellyttää myös digitalisaation mahdollisuuksien täysimittainen hyödyntäminen.

Tutkimuksen perusteella pelkästään kuntien hankintatoimea systematisoimalla ja keskittämällä voitaisiin saavuttaa 2-3 miljardin euron tehokkuusetu*. Julkisen sektorin toiminnan tehostamisen lisäksi innovatiiviset julkiset hankinnat tarjoavat suomalaisille yrityksille pilottiympäristön uusien ratkaisujen kehittämiseen ja kokeiluun. Suomesta referenssit saatuaan yritykset voivat edetä kansainvälisille markkinoille, mikä lisää Suomen vientiä. Esimerkkejä julkisia hankintoja tehokkaasti hyödyntäneistä yrityksistä ovat Deloitte top 10 kasvulistalta löytyvät iLoq ja DreamBroker. Molemmat yritykset loivat referenssimarkkinat Suomessa myyden ratkaisujaan julkisille toimijoille. Nyt molemmat ovat kovan luokan kansainvälisiä kasvuyrityksiä.

Tekes pyrkii innovatiivisten julkisten hankintojen rahoituksellaan nopeuttamaan innovaatioiden pääsyä markkinoille ja lisäämään innovatiivisten hankintojen osuutta kaikista julkisista hankinnoista levittämällä tietoa innovatiivisten julkisten hankintojen mahdollisuuksista. 14.9. julkaistaan selonteko innovatiivisten julkisten hankintojen mahdollisuuksista Suomessa. Fiksu lukija on varmasti jo suhteuttanut mielessään innovatiivisten julkisten hankintojen miljardien eurojen huikeaa potentiaalia noin 6 miljardin euron kestävyysvajeeseemme.

Tekes on aktiivinen liiketoimintaekosysteemien pelinrakentaja. Julkisten hankintojen suuntaamisen ja kehittämisen lisäksi voidaan veturiyrityksiä kannustaa verkostojen kehittämiseen ja kytkeä rinnalle soveltavaa tutkimusta. Pelinrakentaminen edellyttää muun muassa hyvää pelisilmää, yhteistyökykyä, avoimuutta uusille tulokulmille sekä kykyä luodata markkinoiden kehittymistä maailmalla. Nämä ovat Tekesin perinteisiä vahvuuksia. Näemme, että Tekesillä on yhdessä kumppaniensa kanssa merkittävä vastuu ja rooli hallituksen kärkihankkeiden edistämisessä.

Markku Heimbürger, Huippuostajat-ohjelman ohjelmapäällikkö
Jussi Kajala, vaikuttavuusarvioinnin asiantuntija

Kuvassa vasemmalla Jussi Kajala ja oikealla Markku Heimbürger

* Hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelma, 2014, Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Yliherva & Virtanen, 2013, Tuottavuus, vaikuttavuus ja julkiset hankinnat, Suomen Kuntaliitto

comments powered by Disqus