Elise Ramstad: Suomen ja Euroopan työolot vertailussa

28.12.2015
Marraskuun lopulla julkaistiin Eurofoundin 6. työolotutkimuksen (European Working Conditions Survey, EWCS) alustavat tulokset Luxemburgissa. Työolotutkimuksen avulla seurataan EU-maiden työoloja kuten työaikaa, työtahtia, fyysisiä terveysriskejä, vaikutusmahdollisuuksia ja oppimista, esimiestyötä ja töiden organisointia.

Työajat

Suomessa käydään ajankohtaista keskustelua siitä, tulisiko työaikoja pidentää työn tuottavuuden edistämiseksi. Tuore tutkimus osoittaa, että Suomessa työviikot ovat jo nyt pidempiä kuin EU:ssa keskimäärin. Eurofoundin mukaan Suomessa 35–40 tuntia tekevien työntekijöiden osuus oli 63 %, kun vastaava luku EU:ssa oli vain 49 % vuonna 2015. Yli 40 tuntia tekevien osuus oli noin viidennes EU:ssa ja Suomessa. Alle 34 viikkotunnin tekeviä puolestaan oli Suomessa keskimääräistä vähemmin.

Työntekijät myös joustavat työajoissaan. Suomessa 50 % työntekijöistä ja Ruotsissa 55 % ilmoittaa, että työaika voi venyä yli 10-tuntiseksi kerran tai useammin kuukaudessa, kun vastaava luku EU:ssa on vain 33 %.

Työajan pidentäminen ei siten ole välttämättä järkevin tapa leikata työn kustannuksia, vaan työn tuottavuutta voitaisiin parantaa muilla keinoin kuten työnteon tapoja, työvälineitä ja johtamista uudistamalla.

Työtahti

Tiukat aikataulut ja työskentely nopeassa tahdissa ovat verraten yleisiä Suomessa. Viidennes (21 %) työskentelee nopeassa tahdissa ja neljännes (25 %) tiukkojen aikataulujen tahdissa. Työtahti riippuu useimmiten asiakkaista, oppilaista, potilaista jne. (68 %), kollegojen työstä (41 %), tuotantotavoitteista (44 %) ja vain harvoin koneesta (17 %) tai työnjohdosta (13 %).

Kuitenkin noin kolme neljäsosaa vastaajista ilmoittaa, että työntekoon on riittävästi aikaa. Työntekijöillä on myös hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työtahtiinsa. Suomi sijoittuu EU-maiden joukossa kolmanneksi työntekijöiden mahdollisuuksissa vaihtaa tai muuttaa työtahtiaan (84 %).

Osaamisen kehittäminen

Työnantajan tarjoaman ja työn yhteydessä tapahtuvan koulutukseen osallistumisessa Suomi on Euroopan kärkeä. Noin 54 % työntekijöistä osallistui työnantajan maksamaan koulutukseen ja 55 % työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen viimeisen vuoden aikana. Koulutuksen määrässä ei ole tapahtunut muutoksia verrattuna vuoden 2010 tilanteeseen.

Aineisto

Eurooppalainen työolotutkimus on tehty ensimmäisen kerran vuonna 1991 ja vuodesta 1995 alkaen viiden vuoden välein. Tänä vuonna EWCS toteutettiin yhteensä 35 eri maassa. 28 EU-maan otos oli 35 765. Haastattelut työntekijöille ja itsensä työllistäville toteutettiin helmi- ja syyskuun välisenä aikana 2015.

Seuraamme osana TEM:n koordinoimaa Työelämä 2020 -hanketta suomalaisten työpaikkojen työolosuhteita. Hankkeen tavoitteena on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020.

Elise Ramstad, TkT, Tekes

comments powered by Disqus