Elise Ramstad: Kokeiluja ja innovointia yhteiskunnan eri tasoilla!

30.9.2015

Suomen strategiana on etsiä uusia kasvun lähteitä, liiketoimintamahdollisuuksia sekä menestyviä innovaatioita. Talouden taantuma on kuitenkin koetellut yhteiskuntamme kestokykyä innovaatiovetoisena taloutena. Yritykset ovat leikanneet kulujaan, mutta ovat onneksi jälleen alkaneet keskittyä kasvustrategioihinsa, joissa innovaatioprosessilla on keskeisempi rooli.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston uusimmassa ohjelmalinjauksessa (2015–2020) nähdään, että tulevaisuudessa uudet innovaatiot ja kasvun lähteet löytyvät eri sektoreiden ja toimijoiden, koulutus- ja osaamisalojen sekä teknologioiden rajapinnoilta. Ongelmana on kuitenkin, että rajapinnoilta puuttuu soveltuvia politiikkavälineitä ja yhteistyöalustoja.

Innovaatioita generoiva malliYksi tällainen väline on innovaatioita generoiva malli, joka on luotu luomaan siltaa teknologisten ja sosiaalisten innovaatioiden, kuten työelämä-, palvelu- ja politiikkainnovaatioiden, samanaikaiseen tarkasteluun. Se on viitekehys, jonka avulla voidaan tarkastella innovaatiotoimintaa kokonaisuutena ja toimintajärjestelmänä, missä eri osa-alueet täydentävät toisiaan.

Historian ja institutionaalisuuden kehityksen myötä tieto on pirstaloitunut ja hajaantunut useisiin eri tietämysjärjestelmiin. Uusien ja haasteellisten ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan kuitenkin usein erilaista osaamista. Tämän vuoksi on tärkeää tuoda yhteen eri toimijoita, joilla on täydentävää osaamista ongelmien ratkaisemiseksi myös virallisten areenoiden rinnalle.

Innovaatioihin johtavat ideat voivat tulla eri lähteistä ja innovaatioprosessin eri vaiheista, kuten politiikan, tutkimuksen, opetuksen, kehittämisen tai joukkoistamisen tuloksena (iteratiivinen innovaatioprosessi). Tänä päivänä sosiaalinen media ja crowdsourcing tarjoavat tehokkaita välineitä osallistaa aikaisempaa aktiivisemmin ja laajemmin työntekijöitä, asiakkaita ja kansalaisia innovaatioprosessiin ja yhteiskehittelyyn sekä ratkaisujen kokeiluun. Yhteistyön sisältö voi käsittää yhdessä ratkaistavia ongelmia ja tulosten vaikuttavuuden tarkastelua mikrotasolta makrotasolle saakka.

Innovaatioita generoiva malli on syntynyt kansallisen innovaatiojärjestelmän ja perinteisen triple helix-mallin kritiikin pohjalta (Ramstad, 2003; 2005; 2008). Se havainnollistaa innovaatiotoimintaan osallistuvat erilaiset toimijat, niiden väliset vuorovaikutussuhteet ja prosessit. Malli koostuu kolmesta eri tasosta: elinkeino- ja innovaatiopolitiikan, työmarkkinoiden sekä tutkimus- ja kehittämisjärjestelmän tasoista. Malli poikkeaa "kapeasta" triple helix-mallista siten, että se käsittää päätöksentekijöillä julkisten viranomaisten sijaan ohella myös työmarkkinajärjestöjä. Työmarkkinajärjestöillä voi virallisen sääntelyn lisäksi olla muita rooleja innovaatiotoiminnan edistämisessä. Toiseksi, uudistumisen haaste koskettaa yritysten lisäksi myös julkisia ja kolmannen sektorin organisaatioita. Kolmantena erona on, että yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi myös oppilaitoksilla ja konsultti- ja kehittämisyhtiöillä on tärkeä rooli innovaatioprosessissa (tutkimus- ja kehittämisjärjestelmä). Niillä on usein parempia edellytyksiä luoda läheisiä suhteita työpaikoille ja tätä kautta muuntaa tutkimustietoa käytäntöä palvelevaksi toiminnaksi. Neljänneksi, malli käsittää myös eri osapuolten sisäisen yhteistyön (esim. yliopistojen, konsulttiyritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön) ja organisaation sisäisen kehittämisen kuten innovaatioita tukevat toimintatavat. Yhteistyön tavoitteena ovat laadullisesti paremmat ratkaisut konsensuksen sijaan.

Malli on systeeminen ja sitä on sovellettu viitekehyksenä mikrotasolta makrotasolle. Mallia on käytetty esimerkiksi eurooppalaisten innovaatiopolitiikkojen arvioinnissa (Makó & Illéssy 2015), ohjelmatasolla edistämään tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaista paranemista (Työelämän kehittämisohjelma) sekä oppimisverkostojen arvioinnissa, ja viitekehyksenä projektitasolla. Mallia voi soveltaa laajemmin eri politiikkalohkojen välisessä vuoropuhelussa, ohjelmatoiminnassa sekä tutkimus- ja kehittämisprojekteissa laaja-alaisen innovaatiotoiminnan tehostamiseksi.

Elise Ramstad, TkT, asiantuntija, Tekes

Tiina Lifländer
comments powered by Disqus