Ulla Hiekkanen-Mäkelä: Jyrääkö Kiina innovaatioissa?

3.6.2014

Innovaatiopolitiikasta on tullut näkyvä osa valtioiden talouspolitiikkaa, kilpailukyvyn kehittämistä ja imagon luomista. Esimerkiksi Kiina, Venäjä ja Etelä-Korea ovat oivaltaneet, että panostamalla voimakkaasti innovaatiotoimintaan ne voivat parantaa merkittävästi sekä taloudellista että poliittista asemaansa.

Vieraillessani viime lokakuussa Kiinassa osallistuin Shanghaissa vuosittaiseen Pujiang innovaatiofoorumiin. Kiinan tiede- ja teknologiaministeri Wan Gang kertoi puheenvuorossaan Kiinan investoivan vuodessa noin 120 miljardia euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan. Sektorilla työskentelee noin 3,2 miljoonaa työntekijää. Luvut ovat mykistäviä. Suomessa innovaatiosektori työllisti 79 000 henkilöä vuonna 2012.

Meillä Suomessa on aiemmin panostettu hyvin tutkimukseen ja kehitykseen ja sen osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2012 mukavat 3,7 prosenttia. Tilastokeskus kuitenkin arvioi, että vuonna 2013 tutkimuksen ja kehityksen osuus putoaa 3,5 prosenttiin.

Näyttää siltä, että pieni kansallinen innovaatiokukkaromme on entisestään pienenemässä.

Trendi näkyy myös julkisessa innovaatiorahoituksessa: Tekesin rahoitusvaltuuksia on supistettu viimeiset neljä vuotta. Julkisen sektorin osuus yritysten t&k-rahoituksesta oli meillä jo valmiiksi OECD-maiden alhaisimpia. Julkisen rahoituksen osuus kaikista yrityksen t&k-kustannuksista on USA:ssa 12 % ja OECD:n keskiarvokin on yli 8 %. Suomessa julkinen rahoitus on vain 2,5% yritysten t&k-panostuksista.

Tilanteesta kärsivät etenkin suomalaiset yritykset, joiden rahoitusasema on heikompi kuin monissa kilpailijamaissa. Viime vuonna erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset olisivat halunneet käynnistää hyviä kehityshankkeita paljon enemmän kuin mitä Tekes pystyi rahoittamaan. Yritykset ovat taantumassa leikanneet myös omia kehityskulujaan, joten olemme kierteessä, josta ei hyvää seuraa.

Katseet kannattaakin nyt suunnata EU:iin, jonka innovaatiokukkaro on moninkertainen kansalliseen kukkaroomme verrattuna. Uusi EU:n Horisontti 2020 -ohjelma rahoittaa lähes 80 miljardilla eurolla tutkimusta ja innovaatioita vuosina 2014–2020. Erityisfokuksessa ovat nyt pk -yritykset, koska radikaaleimmat uudet innovaatiot syntyvät juuri niissä.

Näillä panostuksilla EU haluaa varmistaa paikkansa innovaatiokilpailun kärjessä.

Kysymys kuuluu: saavatko suomalaiset Horisontin miljardeista oman osansa? Edellisessä puiteohjelmassa saimme jokaista sijoittamaamme euroa kohti 1,25 euroa suomalaisten osallistujien rahoitukseen.

Nyt tavoite tulee asettaa korkeammalle. Uskomme, että suomalaisilla osallistujilla olisi hyvä mahdollisuus saada 1,5-2 miljardia Horisontti 2020:n rahoitusta. Jos tässä onnistutaan, voimme kääntää innovaatiorahoituksen trendin nousuun sekä saada aikaan merkittäviä muutoksia elinkeinorakenteessa ja kilpailukyvyssä. Yhteisten projektien myötä syntyvät myös verkostot eurooppalaisten johtavien yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.

Innovaatiotoimintaan panostaminen on osoitetusti vaikuttava tapa synnyttää kestävää uutta liikevaihtoa ja työpaikkoja. Suomella olisi aineksia kansainväliseksi innovaatiokeskittymäksi ja halutuksi kumppaniksi, jos rohkeutta ja näkemystä riittää.

Ulla Hiekkanen-Mäkelä
johtaja, markkinointi ja viestintä
Tekes

comments powered by Disqus