Tuomo Alasoini: Digimurros kolkuttaa ovella – kuka päästää sisään?

13.11.2014

Suomella on maine edistyksellisenä tietoyhteiskuntana. Nokian menestyksen jälkeen mainetta ovat pitäneet yllä startup-skene ja suomalaisnuorten asema diginatiiveina. Jatkossa tarvitaan kuitenkin aivan uudenlaista kansallista heräämistä digitalouden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Suomi – innovaatioiden ihmemaako?

Maamme maine digitalouden edelläkävijänä lepää valitettavan kapeilla hartioilla. Suomen yritykset eivät ole kokonaisuutena erityisen edistyksellisiä ICT:n käyttäjiä. Tuottavuuskasvu on ollut harvojen alojen ja yritysten varassa, ja itse ICT:n käytöstä syntynyt kasvu on ollut vaatimatonta moneen muuhun maahan verrattuna. ICT on myös mielletty enemmän välineeksi virtaviivaistaa olemassa olevia prosesseja ja toimintoja kuin alustaksi läpimurtoinnovaatioille tuotteissa ja palveluissa tai liiketoiminnassa ja toimintojen organisoinnissa.

Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon nuorten valmiuksissa hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja. Siksi onkin yllättävää, ettei tästä ole muodostunut selvää kilpailuetua maamme yrityksille. Menestymme digibarometrin mukaan muita Pohjoismaita huonommin esimerkiksi pilvipalvelujen käytössä, sähköisissä hankinnoissa ja internet-pohjaisessa liiketoiminnassa.

Suomen pääsy kestävälle kasvu-uralle ei onnistu entisten teollisten ja taloudellisten rakenteiden varassa. Kestävä kasvu edellyttää rakenteiden uusiutumista ja uudenlaisia kasvun lähteitä. Avainasemassa ovat innovaatiot. Ne ovat käytännössä ainoa keino, jolla teolliset ja taloudelliset rakenteet uusiutuvat ja jolla tuottavuutta ja talouskasvua voi Suomessa lähivuosina vauhdittaa.

Otetaan muutos haltuun

Digimurros merkitsee monilla aloilla markkinoiden pelisääntöjen ja ansaintalogiikoiden muutosta. Vakiintuneille pelureille tulee uusia haastajia – jopa aivan puskan takaa. Teknologisen kehityksen vauhti ei ole lineaarista vaan eksponentiaalista. Verkottuneessa maailmassa skaalaedut sekä asioiden ja ilmiöiden uudenlainen yhdisteltävyys voivat yllättää vanhoihin pelisääntöihin takertuneet toimijat. Yhdistävä digitaalinen muoto lisää aiemmin erillään olleiden asioiden ja ilmiöiden yhdisteltävyyttä luoden edellytyksiä innovaatioiden määrän rajattomalle kasvulle.

Digimaailma edistää myös sellaisen supertähtitalouden syntymistä, missä voittaja vie markkinoista yhä suuremman potin jättäen muille vain murusia. Tämän seurauksena syntyy uudenlaisia niche-markkinoita. Yritysten on usein järkevämpää päästä omilla niche-markkinoillaan ykkösiksi kuin jäädä isommillakaan markkinoilla soittamaan toista viulua.

Digimaailma muuttaa myös suhdettamme asiakkaisiin. Asiakaskokemuksesta tulee entistä tärkeämpi innovaatiotoiminnan kohde. Yritysten on oltava valmiita hyväksymään myös se, että asiakkaat ja käyttäjät toimivat yhä useammin omien tuotteiden ja palvelujen aktiivisina osatuottajina, muokkaajina ja levittäjinä. Tämä koskee erityisesti kulutustuotteiden ja luovien alojen markkinoita.

Suomi pärjää digimurroksessa, jos meillä on ymmärrystä meneillään olevasta talouden logiikan muutoksesta sekä osaamista ja uskallusta tarttua sen tuomiin mahdollisuuksiin. Meillä ei ole jatkossa suurtakaan iloa, vaikka olisimme maailman kärkipäätä koululaisten (PISA) tai kansalaisten (PIAAC) yleistä taitotasoa mittaavissa vertailuissa. Paljon tärkeämpää on, että meillä on sellaista tietoa ja osaamista, joka yhdistettynä kehittyvän teknologian luomiin mahdollisuuksiin synnyttää tehokkaita ihminen-teknologia-kombinaatioita. Kone ei korvaa ihmistä tunneälyssä, luovassa ja soveltavassa ajattelussa tai kyvyssä merkityksellistää asioita. Siksi näiden ominaisuuksien kehittämisen pitäisikin olla läpileikkaavasti mukana kaikessa tulevaisuuden kouluopetuksessa.

Tuomo Alasoini
Johtava asiantuntija
Tekes

comments powered by Disqus