Miksi itsensä mittaaminen koukuttaa – tai miksi ei?

16.7.2014
Teknologian kehittyminen on johtanut tilanteeseen, jossa henkilökohtaista terveystietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan. Quantified self (QS), vapaasti käännettynä itsensä mittaaminen, on viime vuosina kasvanut edelläkävijöiden toiminnasta yhä isomman joukon todellisuudeksi. Mitattava asia voi vaihdella aina ravitsemuksesta mielialaan ja sykevälivaihteluihin, ja ideana on oppia ymmärtämään paremmin oman kehon toimintaa ja tuntemuksia.

Miksi itsensä mittaaminen on lyönyt läpi juuri viime vuosina? Ymmärrys terveyden moniulotteisuudesta sekä yksilöllisten ratkaisujen merkityksestä on kasvanut, ja ihmiset haluavat tietää mitkä ovat juuri heille optimaaliset keinot terveyden edistämiseen. Yksi mittaamisen suosiota todennäköisesti kasvattanut tekijä on myös terveyden näkeminen tavoiteltavana statussymbolina. Monet huutelevat sosiaalisessa mediassa urheilusuorituksistaan ja jakavat kuvia raakamarja-hyperpähkinä-vihersmoothieista. Tässä näkyy yksi quantified self-ajattelun koukuttavista elementeistä: yhteisöllisyys ja vertaistuki.

Mihin itsensä mittaaminen johtaa? Tulevatko asiakkaat pian lääkärille tulostensa kanssa ja tarvitsevat vain vahvistuksen diagnoosilleen? Ehkäistäänkö sairaudet ennen kuin ne ovat alkaneet edes kehittyä? Kansanterveyden ja valtiontalouden näkökulmasta nämä kuulostavat tietysti houkuttelevilta: toivottu omahoito lisääntyisi ja ennaltaehkäisy voisi tuoda valtavia säästöjä.

Asia ei valitettavasti ole näin yksinkertainen. Keskeistä on pystyä erottamaan mikä tieto olennaista ja validia, sekä se mihin kerätty tieto johtaa. Toisaalta oman terveystietonsa antajat tulee vakuuttaa siitä, etteivät tiedot joudu vääriin käsiin. Ketään ei taida houkutella ajatus omien terveystietojen yhtäkkisestä ilmaantumisesta facebook-seinälle.

Vaikka käyttäjälähtöisempi ja edullisempi teknologia on madalluttanut kynnystä kokeilla terveyssovelluksia ja muita laitteita, on itsensä mittaaminen tällä hetkellä pitkälti terveydestään jo hyvin huolehtivien työkalu elää satavuotiaaksi. Älypuhelimelle ladattu sovellus voi monille olla kuten joululahjaksi saatu sykemittari, joka aika ajoin osuu näkökenttään ja muistuttaa huonon omantunnon kanssa olemassaolostaan, mutta ei kuitenkaan motivoi tarpeeksi pitkäaikaiseen käyttöönottoon tai elämänmuutoksiin.

Itsensä mittaamisessa piilee haasteistaan huolimatta valtava voima, jos se pystytään viemään edelläkävijöiden joukosta massojen arkeen. Keskeistä on saada mukaan ne, joita kyseinen asia ei voisi vähempää kiinnostaa. Mittauksen vieminen laajalle joukolle vaatii sen automatisointia, ja valmiiksi pureskeltuja tuloksia jotka tarjoillaan yksilöllisten ehdotuksien kanssa. Harva nimittäin jaksaa jo muutenkin tehokkuuteen ja mittaamiseen painostavassa yhteiskunnassa oma-aloitteisesti tehdä saman vapaa-ajalleen ja arjelleen.

 

Hanna Vartia

Kirjoittaja on trainee INKA-ohjelmassa ja edustaa elinvoimainen ihminen -vastuualuetta.

 

comments powered by Disqus