Alankomaista uutta perspektiiviä biotalouteen

22.7.2014
Alankomaat on ottanut biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet tosissaan. Tämä näkyy niin käynnistetyissä projekteissa, kuin myös toimijoiden yhteisessä tahtotilassa. Yllätys ei liene, että suuria odotuksia asetetaan maatalouden sivuvirtojen jatkojalosteille sekä uusille tavoille tuottaa biomassaa. Alankomaissa tapahtuu kuitenkin myös osa-alueilla, jotka eivät perinteisessä biotalouskeskustelussa usein nouse esille.

Vierailin Delftin teknillisessä yliopistossa tutustumassa kahteen potentiaalisesti rakennusteollisuutta palvelevaan biotalouden innovaatioon: itsekorjautuvaan betoniin ja ”biotiileen”. Yhdistävä tekniikka näissä kummassakin on lisätä rakennusraaka-aineeseen bakteereita, jotka tuottavat materiaaliin haluttua yhdistettä ja näin esimerkiksi täyttävät halkeamia betonissa. Kumpaakin tuotetta on jo kokeiltu mittavissa pilottihankkeissa.

Biotiiltä eli biosementaatiota on käytetty maanalaisten putkistotunneleiden vahvistamisessa ja itsekorjautuvaa betonia hyödynnetään parhaillaan Ecuadorissa kastelukanavien korjauksissa. Tarve rakennustekniikoiden kehittymiselle ja kestävyydelle on suuri. Vaikka edellä mainitut tekniikat eivät vielä lähitulevaisuudessa korvaisi perinteisiä menetelmiä, tuottavat ne tärkeitä referenssejä jatkokehitykselle markkinapotentiaalin lunastamiseksi.

Eloperäisten materiaalien sovelluksia keksitään jatkuvasti lisää. Esimerkkejä näistä voi tutkia kirjasta: Bio Design: Nature + Science + Creativity (William Myer)

Kirjan applikaatiot ovat vähintään visioita siitä, miten eloperäiset materiaalit voivat tulevaisuudessa mullistaa elämäntapamme ja synnyttää ennennäkemätöntä liiketoimintaa.

 

Joel Karlsson

Kirjoittaja on trainee INKA-ohjelmassa ja edustaa biotalous-vastuualuetta.

 

Jo koneen ikkunasta huomaa millä kärjellä Alankomaat kulkee biotaloudessa; peltojen shakkiruudukko ulottuu silmien kantamattomiin. Meneillään näytti olevan myös jonkin sortin leväpilotti.

comments powered by Disqus