Merja Hiltunen: Tehdään yhdessä ja opitaan muilta – Euroopassakin

12.11.2013

Parin viime kuukauden aikana olen kiertänyt Itä-Aasiaa ahkerasti ja alueen talouskasvu sekä kehityksen viimeaikainen nopeus ovat tehneet minuun vaikutuksen.

Aasiassa kohtaa vahvan kyvyn oppia toisilta ja keskeisiltä kansainvälisiltä kumppaneilta. Osaamisten ja teknologioiden soveltaminen on innovaatiotoiminnan arkipäivää. Haasteet ovat samoja kuin meillä Suomessa tai Euroopassa kuten ikääntyminen, kansalaisten terveys ja hyvinvointi, kaupunkikehitys sekä innovaatiokyvykkyyksien jatkuva uudistaminen. Maailmalla nämä yhteiskuntien haasteet tosin näyttäytyvät usein paljon suuremmassa mittakaavassa kuin kotimaassa.

Euroopan komission tuoreen selvityksen mukaan Ruotsi on Euroopan innovatiivisin talous. Tätä viimeaikaista kehitystä mitattiin uudella innovaatioindikaattorilla, ja paremmuus näkyi erityisesti kyvyssä viedä ideat markkinoille.

Tekes ja ruotsalainen kumppaniorganisaatiomme Vinnova tekevät tiivistä asiantuntijayhteistyötä parhaiden käytäntöjen löytämiseksi ja kehittämiseksi innovaatiorahoituksessa. Asiantuntijavaihto on jatkuvaa ja toimintaperiaatteet ovat avoimet ja luottamukselliset. Ihailen ruotsalaisten vuorovaikutteista ja rentoa toimintatapaa. Ruotsalaisessa johtajuudessa ja yhteistyössä on selvästi sitä voimaa, jolla noustaan innovaatiotilastojen kärkeen Euroopassa.

Suomalaisetkin ovat saaneet tämän syksyn aikana iloisia uutisia Brysselistä. Lukiolainen Perttu Pölönen voitti EU:n nuorten tiedekilpailun  pääpalkinnon Sävelkello-innovaatiollaan. Rahapalkintoon liittyi kutsu Nobelien jakotilaisuuteen Tukholmaan, Ruotsiin. Nuorten monipuolinen yritteliäisyys on selvästi tullut jäädäkseen Suomeen. Näin uskon vahvasti.

EU:n tutkimuksen puiteohjelmaan osallistuminen on Suomessa pitkälti muutamien tahojen menestystarina. Nykyisessä puiteohjelmassa ylin 10 % osallistujista saa peräti 84 % kaikesta rahoituksesta. Mahdollisuuksia on tarjolla kuitenkin monelle muullekin. Uusia osallistujia tarvitaan, koska pian käynnistyvän Horisontti 2020 -ohjelman lähtökohta on uudenlainen: tutkimus- ja innovaatio-ohjelma on hyvin ratkaisukeskeinen.

Perinteisten t&k-projektien ja asiantuntijaliikkuvuuden lisäksi mukaan pitää saada innovaatiotoimintaa eli julkisia hankintoja, pilotteja ja demonstrointiprojekteja. Nyt tarjolla on myös riskirahoitusta (pääomarahoitus, lainat) sekä pk-yrityksille omaa erityisrahoitusta. Kun kansalliset satsaukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat laskevalla käyrällä, EU:n tarjoamat mahdollisuudet on yhä tärkeämpää hyödyntää tarkasti.

Tekesin asiantuntijat ja ohjelmapäälliköt valmistautuvat aktiiviseen komiteatyöskentelyyn Horisontti 2020 -ohjelmassa – kansallista kokonaisuutta on rakennettu verkostomaiseen toimintamalliin pohjautuen. Tekesin strategiselle ohjelmatoiminnalle asetetaan tavoite kansainvälisen rahoituksen hyödyntämiseen ja erityisesti fokuksessa on nyt EU-rahoitus. EU-rahoitus halutaan tehdä tutuksi Tekesin asiakkaille.

Ruotsalaiset ovat meitä edellä EU:n innovaatiotilastoissa. Silti minulta kysytään edelleen: miksi te suomalaiset olette niin innovatiivisia?

Uskon, että sopiva niukkuus lisää innovatiivisuutta. Nuorissa, yritteliäisyydessä ja koulutuksessa on myös uutta tarvittavaa voimaa uudistumiseen. Perusosaaminenkaan ei ole hävinnyt työpaikkojen vähenemisen myötä. Me suomalaiset voimme oppia muilta ja muut haluavat oppia meiltä. Luottamusta tulevaisuuteen ja menestymiseen tarvitaan.

Horisontti 2020 -ohjelman tavoitteet istuvat erinomaisesti syksyn ja ensi vuoden näkymiimme. Tavoitteena ovat uudet työpaikat ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Oppimis- ja yhteistyöasenne ratkaisee, kuka voittaa tärkeät haasteet nopeimmin. Verkottumalla oppii ja yhdessä tekemällä saa ihmeitä aikaan – myös Euroopassa ja EU:ssa.

Merja Hiltunen toimii Tekesissä Ohjelmatoiminnan strategisen tuen kehitysjohtajana

 

Soile Thalén

comments powered by Disqus