Tuomo Alasoini: Katoavatko työpaikat?

23.10.2013

Teknologinen kehitys korvaa lähivuosina suuren joukon nykyisistä töistä. Yhdysvaltalainen keksijä ja futuristi Raymond Kurzweil uskoo, että koneäly ohittaa ihmisen älyn vuonna 2045. Ajatus työn loppumisesta teknologisen kehityksen myötä ei ole uusi. Optimistien mukaan teknologia vapauttaa ihmiset palkkatyöstä ylevämpiin harrastuksiin. Pessimistit taas varoittelevat yhteiskunnan kahtiajaosta. He ovat keskustelussa niskan päällä.

Innovaatiot avainasemassa

Työn loppu -keskustelun yksi ongelma on, että teknologian vaikutukset nähdään usein yksipuolisesti. ICT-vetoisen tuottavuuskasvun "ensimmäinen aalto" käynnistyi 1990-luvulla. Sen ytimenä oli ICT:n yleistynyt käyttö tuotteissa, palveluissa ja prosesseissa. Tuottavuuskasvun "toinen aalto" rakentuu enemmän ICT-vetoisten liiketoiminnan, johtamisen ja organisatoristen innovaatioiden varaan. Näissä tarvitaan laajan ihmisjoukon luovaa panosta ja ne synnyttävät uudenlaisia työtehtäviä.

Liiketoiminnan kilpailukykyisyys riippuu liikeideoiden kestävyydestä ja kyvystä toteuttaa ideat tehokkaiden, laadukkaiden ja muuntautumiskykyisten prosessien avulla. Olennaista on yhtälö: ihmiset + ideat + prosessit + teknologia. Yritykset, joilla on nämä kaikki hallussa, menestyvät – eivät ne, jotka käyttävät viimeisintä teknologiaa.

Ihmiset otaksutaan usein teknologisen kehityksen passiiviksi uhreiksi. Ihmiset ovat kuitenkin kautta historian osoittautuneet luoviksi ja kekseliäiksi. Aina löytyy niitä, jotka keksivät uudenlaisia tapoja hyödyntää teknologian mahdollisuuksia. Uudet sukupolvet ovat jo lapsesta sosiaalistuneet vuorovaikutteiseen ICT:hen. Sieltä nousee ihmisiä, jotka kehittävät innovaatioita, joista emme osaa vielä uneksiakaan.

Kolmas syy, miksi en marssi pessimistien lipun alla, on se, että meillä on maailman toiseksi paras työvoima Sveitsin jälkeen. USA, jonka työpaikoista on arvioitu olevan lähimmän 20 vuoden aikana vaarassa jopa 47 %, jää Business Insider -lehden vertailussa kauas Suomen taakse. Suomen työvoiman suuresta kehittymishalusta ja -kyvystä kertovat myös Tekesin tuoreen MEADOW-tutkimuksen tulokset. Kärjessä pysyminen ei toki ole helppoa.

Kolmenlaista työtä tarjolla

Muutokset ovat radikaaleimpia töissä, joiden sisältöä voi muuttaa digitaaliseen muotoon ja tuloksia siirtää tällä tavalla. Tämä koskee jatkossa myös yhä vaativampaa asiantuntijatyötä. Väylä tähän on Big Data. Monimutkaisia yhteiskunnallisia tai yritystaloudellisia ongelmia tuskin voi silti ratkaista jatkossakaan tietojärjestelmien tai koneiden keskinäisen kommunikaation avulla. "Toisen aallon" innovaatiot synnyttävät myös uutta asiantuntijatyötä.

Teknologisen kehityksen myötä moni asia muuttuu. Korkeakaan koulutus ei takaa enää suojaa työmarkkinoilla. Turvatuimmassa asemassa saattavatkin jatkossa olla korkeasti koulutettujen tietotyöläisten sijaan matalapalkkaisemmat, henkilökohtaista vuorovaikutusta vaativaa asiakaspalvelutyötä tekevät, joiden työtä on liian vaikeaa tai kallista digitalisoida. Sama koskee monia suurta käden taitoa vaativia, usein johonkin tiettyyn paikkaan sidottuja töitä.

Taloudellinen hyvinvointimme riippuu silti siitä, kuinka paljon Suomessa on korkean tuottavuuden asiantuntijatehtäviä. Gallup-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jim Clifton ennakoi maailman bruttovarallisuuden kasvavan seuraavan 30 vuoden aikana 140 biljoonalla dollarilla. Seuraavaa maailmansotaa ei käydä enää asein maalänteistä, vaan osaamisella siitä, minne korkean tuottavuuden työt sijoittuvat. Näytön paikka myös Tekesille!

Tuomo Alasoini
Johtava asiantuntija

comments powered by Disqus