Sampsa Nissinen: Julkiset hankinnat – uudistamista vai byrokratiaa?

9.4.2013

Julkisiin hankintoihin liittyy paljon mielikuvia; byrokratiaa, riskien minimointia, halvimman ostohinnan painottamista ja markkinaoikeuden pelkoa, muutamia mainitakseni.

Toisaalta julkisiin hankintoihin liittyy merkittävää kehityspotentiaalia. Sillä, miten 35 miljardia vuosittain käytetään, on merkitystä meidän kaikkien hyvinvointiin ja suomalaisten yritysten kilpailukykyyn. Hankintoja kehittämällä voidaan parantaa julkisten palveluiden laatua, nostaa investointien tuottavuutta, pienentää elinkaarikustannuksia, toimia kestävän kehityksen mukaisesti ja samalla tarjota yrityksille mahdollisuuden kehittää uusia ja entistä parempia ratkaisuja.

Onko uudella tavalla hankkiminen helppoa? Ei varmasti ole. Liittyykö siihen riskejä? Kyllä varmasti, mutta hankinta voi mennä pieleen myös perinteisesti toimiessa. Mieleen tulee ainakin useita tapauksia esimerkiksi rakentamisen maailmasta, jossa halvin tarjous on osoittautunut huonoksi vaihtoehdoksi syntyneiden lisätöiden, korjaavien toimenpiteiden, riitelyn ja aikatauluviiveiden takia.

Vaihtoehtoja hankintojen toteuttamiseen

Usein lopputulosta ei voida kuvata täsmällisesti. Miten ja mitä tällöin hankitaan?

Yksi keino on suunnittelukilpailun käyttäminen, mitä on sovellettu erityisesti rakentamisessa mutta myös palveluiden hankinnassa.

Toinen menetelmä on ominaisuuksien hankinta. Tällöin yrityksille annetaan vapaammat kädet ratkaista asiakkaan ongelma, mikä mahdollistaa myös tuotekehityksen ja uudenlaisten kumppanuuksien hakemisen. Esimerkiksi määrittelemällä uuden koulun eri tilojen ominaisuuksia (kuten lämpötila, ilmanvaihto, valaistus ym.) kannustetaan kilpailuun osallistuvia tahoja hakemaan optimaalista suunnittelu- ja toteutusratkaisua. Kun tähän vielä lisätään elinkaarikustannusten painottaminen, niin lopputulokseksi saadaan todennäköisesti kokonaisuuden kannalta optimoidut tilat, joissa käytetään uusinta LED-valaistusteknologiaa ja vaikkapa energiaa säästävää ilmanvaihtoratkaisua.

Näitä menetelmiä on kehitetty viime vuosien aikana mm. useissa Tekesin Innovaatiot julkisissa hankinnoissa -hankkeissa ja kokemukset osoittavat, että kehittämiseen kannattaa panostaa.

Hankintoja suunniteltaessa tulisi olla näkemys, minkälaisia uusia teknologioita, ratkaisuja, palveluita on olemassa. Useissa tapauksissa tilaajilla on tätä tietoa, mutta ei aina eikä riittävässä määrin. Kuka voi tietää, minkälaisia uusia tuotteita ja palveluita yritykset ovat kehittämässä.

Ratkaisu voi myös löytyä aivan toiselta liiketoiminta-alueelta. Tämän takia hankintaa edeltävä yritysten kanssa käytävä markkinavuoropuhelua on tärkeätä sekä tilaajille että ratkaisujen toimittajille. Samoin käyttäjien aktiivinen mukaan ottaminen on oleellista, jotta todellinen tarve saadaan ohjaamaan hankintaa. Tämän tulee tosin tapahtua riittävän aikaisessa vaiheessa, ja käyttäjien mielipiteet tulee myös vaikuttaa varsinaiseen hankintaan.

Huippuostajat ovat asiakkaan asialla

Systemaattista panostaminen hankintojen suunnitteluvaiheeseen kannattaa. Näin toimivia tahoja voidaan kutsua huippuostajiksi. Huippuostajat ovat loppuasiakkaan asialla, he kuuntelevat käyttäjää ja määrittävät ratkaisun todellisten tarpeiden kautta.

Tekesin juuri käynnistämä Huippuostajat-ohjelma tarttuu näihin asioihin ja haastaa miettimään hankintoja uudella tavalla. Ohjelman tavoitteena on auttaa huippuostajia hankkimaan fiksummin. Tätä kautta innovaatioita saadaan nopeammin käyttöön ja samalla autetaan uusien markkinoiden syntymistä. Laajemmin katsottuna hankinnat voivat tukea jonkin alueen elinkeinopolitiikkaa.

Suomi voi olla testilaboratorio uusille ratkaisuille, millä saadaan etumatkaa yritysten kansainvälisiin kilpailijoihin nähden.

Sampsa Nissinen
Huippuostajat ohjelmapäällikkö
Tekes
www.tekes.fi/huippuostajat

 

comments powered by Disqus