Marja Nykänen: Eurooppalaista rahaa Horisontissa: pelko pois, yritykset!

19.6.2013
Muistan hyvin, kun vaihdoin vastahakoisesti vanhan karvalakki-Nokiani uusimpaan älypuhelimeen. Muistan hyvin, kun vaihdoin vastahakoisesti vanhan karvalakki-Nokiani uusimpaan älypuhelimeen. Muistan hyvin, kun vaihdoin vastahakoisesti vanhan karvalakki-Nokiani uusimpaan älypuhelimeen. Muistan hyvin, kun vaihdoin vastahakoisesti vanhan karvalakki-Nokiani uusimpaan älypuhelimeen. Muistan hyvin, kun vaihdoin vastahakoisesti vanhan karvalakki

Muistan hyvin, kun vaihdoin vastahakoisesti vanhan karvalakki-Nokiani uusimpaan älypuhelimeen. Käyttöohjeiden lukeminen on minusta aina ollut turhaa ajanhukkaa, joten kirosanat kaikuivat, kun ennakoiva tekstinsyöttö arvasi väärin sotkuiset hapuiluni ja tuotti hämmentäviä tekstiviestejä ystävien riemuksi. Pläräsin laitteen valikkoja. Harhailin lukemattomien ominaisuuksien viidakossa. Olin valmis heittämään kalikalla vesilintua, mutta loppuviikosta jo hoidin niin pankkiasiani, lehdenlukuni kuin Facebook-päivityksenikin tuolla ihanalla ihmekoneella.

Euroopan unioni rahoittaa puiteohjelmansa kautta tutkimus- ja innovaatiotoimintaa miljardeilla euroilla joka vuosi. Suomeenkin näitä rahoja kulkeutuu vuosittain yli sata miljoonaa. Suomalaiset tutkimuslaitokset ja yliopistot kuittaavat tästä summasta kolme neljännestä, yritykset 25 prosenttia. Mikä mättää, miksi yritykset eivät innokkaammin osallistu eurooppalaisiin yhteishankkeisiin? Byrokratian takia, kuuluu yleinen vastaus. Kaikkihan tietävät, että EU-hankkeiden byrokratia on karmeaa, rahoja saa odottaa vuositolkulla, joka päivän päätteeksi pitää täyttää jokin raportti ja komission tilintarkastajat vaanivat tuon tuosta toimiston ovella. VÄÄRIN.

Tutustu hyvin ja menesty

Ne yritykset, jotka ovat hankkeisiin lähteneet mukaan, toteavat lähes poikkeuksetta, että tilanne on sama kuin minun kännykkäkokemuksessani: alku vaatii vähän vaivannäköä, mutta kun ohjeet on kerran luettu, sävelet ovat selkeät: raportointi ei muuta edellytä kuin sitä, että kirjataan mitä on tehty ja hoidetaan kirjanpito kuten laki vaatii. Rahoitus on varsin etupainotteinen, ja erityisesti uudessa, ensi vuoden alussa starttaavassa puiteohjelmassa Horisontti 2020:ssa on pk-yrityksille suunnattuja entistä kevyempiä rahoitusinstrumentteja. Lisäksi koko ohjelman hallintokäytäntöjä on Horisontti 2020:ssa yksinkertaistettu huomattavasti.

Suurin hyöty EU-hankkeista ei kuitenkaan ole raha. Yritysosallistujille hankkeiden tärkeintä antia ovat itse tulosten lisäksi syntyneet kumppaniverkostot ja pääsy samoihin pöytiin alan tärkeimpien silmäätekevien kanssa. Toki eri kulttuureista tulevien partnereiden pitää keskittyä ymmärtämään toistensa odotuksia ja intressejä, mutta sitähän kansainvälistyminen juuri on. Jos yritys haluaa kansainvälisille markkinoille, Suomen kielellä ja lähikylän kavereilla ei pitkälle pötkitä.

Tietoa, tukea ja opastusta puiteohjelmahankkeisiin saat Tekesin EUTI-yksiköstä: www.tekes.fi/eu

Marja Nykänen
Palvelujohtaja
Uusasiakas- ja EU-aktivointi
Tekes

comments powered by Disqus