Vesi-ohjelman t&k-projektien tulokset kypsymässä
Tekes on vauhdittanut vuonna 2008 alkaneella Vesi-ohjelmalla suomalaista veteen liittyvää liiketoimintaa kansainväliseen kasvuun ja menestykseen. Ohjelmassa on rahoitettu 12 miljoonalla eurolla yhteensä 25 julkista tutkimusprojektia ja 21 miljoonalla eurolla noin 70 yritysten kehitysprojektia. Ohjelman viimeinen vuosi on käynnistymässä. Joko on lupa odottaa uusien menestystarinoiden syntymistä?Vesi-ohjelman 22. marraskuuta pidetyssä vuosiseminaarissa esiteltiin koko joukko t&k-projekteja, jotka ovat poikineet vesialalle uutta osaamista. Monilla kehitetyillä ratkaisuilla on kaikki mahdollisuudet kaupallistua kansainvälisesti menestyviksi tuotteiksi ja palveluiksi.
Oulun yliopiston koordinoimassa ja monien yritysten yhteisessä MoniMineWater-tutkimusprojektissa on kehitetty reaaliaikainen mittaus- ja monitorointijärjestelmä vesissä olevien metallipitoisuuksien mittaamiseen. Tutkimusprojektissa teetettiin kaupallistamisselvitys, jonka mukaan niin vesilaitokset kuin teollisuus näkevät alueella olevan tarvetta uusille teknologioille.
Kaupalliselle vesien metallipitoisuuksien mittaamiseen tarkoitetulle automatisoidulle online-mittausjärjestelmälle olisi avoimena maailmanlaajuiset markkinat. Esimerkiksi Kiinassa ja muissa kehittyvissä maissa niin luonnonvesissä kuin prosessivesissä esiintyy erittäin korkeita ja terveydelle haitallisia metallipitoisuuksia.
Valtavat, yli 30 miljardin USD:n markkinat ovat avautumassa myös Hollming-konserniin kuuluvalle Auramarine Oy:n laivojen painolastiveden käsittelyjärjestelmälle. Kyseessä on kaupallistamisvaiheessa oleva uusi innovaatio, jolla estetään haitallisten kasvien ja eliöiden siirtyminen merialueelta toiselle.
Arvioiden mukaan, seuraavien 10 vuoden aikana painolastivesien puhdistusjärjestelmä on asennettava 40 000–50 000 laivaan. Tähän saumaan Auramarine aikoo ehtiä, sillä se uskoo pääsevänsä innovaatiossaan kaupallisiin tuloksiin 3−5 vuoden sisällä. Yhtiö on kehittänyt puhdistusjärjestelmästä erilaiset asennusversiot sekä uusiin laivoihin että vanhoihin laivoihin. Laitteiston ensimmäiset todelliset kenttätestit on tehty referenssilaivoilla ja seuraavien tuotesukupolvien kehittäminen on käynnissä. Järjestelmän suorituskyvyn ja toimintavarmuuden arvioimiseksi tehdään vielä lisää sovellustutkimusta.
HSY hyödynsi rankkasateiden ennustamiseen syntynyttä osaamista
Ilmatieteen laitos on RAVAKE-tutkimusprojektissa kehittänyt prototyypin internet-pohjaisesta, interaktiivisesta sadehälytysjärjestelmästä rankkasateiden ennustamiseen. Sen osahankkeena syksyllä 2010 käynnistyi Ilmatieteen laitoksen ja HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut), projekti, jossa sateen riskiennustejärjestelmä, internet-pohjainen interaktiivinen datasiirto ja hydraulinen jätevesitunnelien virtaamamalli yhdistettiin suoraan HSY:n prosessinohjausjärjestelmään.
Rankkasateet aiheuttavat suuria ongelmia jätevedenpuhdistamolle: jokainen sademillimetri tuo puhdistamolle noin 25 000 kuutiota lisää jätevesivirtaamaa. Tähän asti HSY on tehnyt virtaaman ennustamisen “manuaalisesti” ilman erillisiä varoitusmekanismeja.
Nyt HSY saa hälytyksen virtaaman kasvusta sade-ennusteen riskitasojen ylityksien perusteella kolme tuntia ennen sateen alkua. Puhdistamon operointia voidaan näin ennakoida ja tunnelikapasiteettia maksimoida pumppaamalla ne tyhjiksi. Ennusteen päivitystasossa on tavoitteena jatkossa päästä kuuden ja 48 tunnin ennusteisiin.
Lisätietoja
Ohjelman päällikkö Tuomas Lehtinen
Puh. 010 60 55695
tuomas.lehtinen (at) tekes.fi
Ohjelman koordinaattori Anne Salminen
Puh. 010 332 6416
anne.salminen (at) poyry.com
Sanna Nuutila 24.11.2011