Uusiutuva diesel – kilpailuasemaansa vahvistava suomalaisinnovaatio
Biopohjaisten dieselpolttoaineiden kehitys tutkimuksesta tuotantoon kesti noin 15 vuotta. Nyt Neste Oil on nostanut uusiutuvista raaka-aineista valmistettavan dieselin vuosituotantokapasiteetin kahteen miljoonaan tonniin.Luonnonvarat ja kestävä talous on yksi Tekesin uuden strategian sisällöllisistä painopisteistä. Liikenteen biopolttoaineet on hyvä esimerkki tämän alueen kehitystyöstä.
Tekes on tähän mennessä rahoittanut uusiutuvan dieselin kehitykseen liittyviä hankkeita noin 10 miljoonalla eurolla viimeisten 10 vuoden aikana. Rahoituksellaan Tekes on edistänyt kumppanuusverkoston rakentumista. Koko verkostolle on kehittynyt alan kärkiosaamista. Kehityskaari on johtanut NExBTL-prosessin onnistuneen kaupallistamisen ansiosta miljardiluokan investointeihin.
Vuosien kehitystyöstä mittavaan tuotantoon
Neste Oil valmistaa uusiutuvaa dieseliä tutkimuslaitosten kanssa kehittämällään NExBTL-teknologialla. Tuotteen kestävän kehityksen ominaisuuksia parannetaan laajentamalla raaka-ainepohjaa.
”Teknologia mahdollistaa kaikkiin nykyisiin dieselmoottoreihin ja jakelujärjestelmiin soveltuvan, kylmäominaisuuksiltaan korkeatasoisen dieselin valmistuksen monenlaisista kasviöljyistä ja jäterasvasta. Teknologialla voidaan tuottaa vastaavista raaka-aineista myös lentopolttoainetta”, kertoo Raimo Linnaila, Head of Technology Office, Neste Oilista.
NExBTL-diesel on syntynyt pitkäjänteisen kehitystyön, innovoinnin ja teknologiaosaamisen tuloksena. Yhtiö käynnisti hankkeen 1990-luvun puolivälissä. Kantavuutta hanke sai 2000-luvun alussa, jolloin EU:ssa valmisteltiin ensimmäistä uusiutuvan energian direktiiviä. Neste Oilin yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat olleet katalyyttivalmistaja Albemarle Catalyst sekä VTT, Aalto yliopisto ja Åbo Akademi. Tekes on rahoittanut uusiutuvista raaka-aineista valmistettavien polttoaineiden kehityshankkeita.
”Neste Oilin teknologiaa kehitettäessä Tekes rahoitti julkisissa tutkimusorganisaatioissa toteutettuja osahankkeita. Rinnakkaisten tutkimusten ansiosta selvitimme parissa vuodessa, mikä kannattaa valita kehitystyön päälinjaksi. Verkostoituminen on elintärkeää hankkeissa, joissa luodaan tehokkaasti täyteen teolliseen mittakaavaan tähtäävää uutta teknologiaa”, Linnaila korostaa.
Uusin, vuosikapasiteetiltaan 800 000 tonnin laitos käynnistettiin syyskuussa Rotterdamissa Hollannissa. Se on Euroopan suurin biopohjaisista raaka-aineista dieseliä valmistava laitos. Lisäksi yhtiöllä on 2007 ja 2009 käyttöön otetut laitokset Porvoossa ja 2010 käynnistetty laitos Singaporessa.
Tutkimuskohteina uudet raaka-aineet
Neste Oil käyttää uusiutuvan dieselin valmistukseen useita raaka-aineita. Yhtiössä arvioidaan uusiutuvien polttoaineiden valmistukseen käytetyistä bioraaka-aineista tunnetuimman, raakapalmuöljyn, osuuden olevan vuonna 2011 enää alle 50 prosenttia.
”Pyrimme jatkuvasti kasvattamaan sellaisten raaka-aineiden osuutta, joita voidaan kasvattaa ruokatuotantoon kelpaamattomilla tai huonosti soveltuvilla maa-alueilla. Uusia raaka-aineita ovat muun muassa jatropha- ja camelinaöljyt. Tulevaisuuden raaka-aineita ovat muun muassa mikrobi- ja leväöljyt”, Raimo Linnaila toteaa.
Levätutkimusta yhtiö tekee useiden kansainvälisten tutkimuslaitosten, yliopistojen ja yritysten sekä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Leväöljyn soveltuvuus NExBTL-prosessiin on jo testattu. Dieselin raaka-aineiksi soveltuvat solukkoihinsa rasvaa varastoivat levälajit. Leväöljy ei kilpaile ruokatuotannon kanssa esimerkiksi makeasta vedestä tai maa-alueista.
Tekesin katsaus 285/2011: Uusiutuvan dieselin kehityspolku (pdf)
Lisätietoja
Raimo Linnaila
Neste Oil Oyj
puh. 050 458 3186
raimo.linnaila(at)nesteoil.com
www.nesteoil.fi
Kehityspolkujen sarja
Tekes julkaisee selvityksiä innovaatioiden kehityspoluista liiketoiminnaksi. Tarkasteltaviksi valituilla kohteilla on mahdollisuuksia merkittävään liiketoimintaan kansainvälisillä markkinoilla. Uusiutuvan dieselin kehityspolun lisäksi Tekes on julkaissut analyysit Oulun seudun ohjelmistoliiketoiminnan, ruoripotkureiden, sääpalvelujen ja RFID-teknologian kehityspoluista.
Anne Palkamo 28.11.2011