Polttokennot-ohjelma ajan hermoilla
Tekesin Polttokennot-ohjelma käynnistyi vuonna 2007. Ohjelman painotukset ovat muuttuneet sen mukaan, miten teknologinen ympäristö ja liiketoimintamahdollisuudet ovat kehittyneet.ollut poiVuonna 2013 päättyvässä Polttokennot-ohjelmassa on rahoitettu tähän mennessä suomalaista polttokennokehitystä yhteensä 65 miljoonalla eurolla. Tästä Tekesin rahoitusta on 35 miljoonaa. Yritykset ja tutkimuslaitokset ovat rahoittaneet 21 miljoonaa ja muut tahot, kuten EU, 9 miljoonaa.
Ohjelma on ollut tyypiltään tutkimuslähtöinen, jolloin yli 60 prosenttia rahoituksesta on käytetty tutkimukseen. Sen tuloksena ei odoteta pelkästään tuotteita vaan erityisesti osaamista, millä on monia käyttömahdollisuuksia.
Kolme painopistealuetta
Polttokennot-ohjelman rahoitus on jakaantunut ohjelman fokusoiduille painopistealueille. Ohjelman alkuvaiheessa painopisteenä oli kiinteät polttokennosovellukset, kuten lämmön ja voimantuotto, liikkuvat työkoneet ja kannettavat pienet sovellukset.
Ohjelman väliarvioinnin jälkeen vuonna 2009 painopisteitä tarkistettiin. Vahvimmiksi pitkäjänteisiksi kehitys- ja panostuskohteiksi jäivät kiinteät sovellukset, sähköistetyt työkoneet ja hybridit sekä printattavat miniatyyripolttokennot. Lisäksi ryhdyttiin tuomaan kehitykseen myös polttoaineen jakelujärjestelmäkehitystä, joka on edennyt lähinnä yrityshankkeena.
Ohjelman loppuvaiheen selkeä painotus on demonstraatiohankkeissa ja yhteisessä kokeilualustahankkeessa Demo2013. Demo2013 tulee olemaan päästöttömien energiatehokkaiden ratkaisujen näyteikkuna, jossa sovellusalueet voimalaitoksesta työkoneisiin ja televerkon tukiaseman varavoimaan ovat yhtäaikaisessa käynnissä Vuosaaren satamassa vuonna 2013.
Demo2013 kokeilualustahankkeen esite (pdf)
Tekes reagoi ympäristön muuttumiseen
”Polttokennot-ohjelman alussa rahoitettiin kannettavia polttokennohankkeita vajaalla 400 000:llä eurolla, mutta teknologisen ympäristön muuttuminen vaikutti pienten polttokennojen tarpeen vähenemiseen”, kertoo Polttokennot-ohjelman koordinaattori Anneli Ojapalo.
”Pienten laitteiden, kuten kännyköiden muu teknologia kehittyi energiatehokkaammiksi ja akkuteknologia paremmaksi nopeammin kuin oli arvioitu. Näin kännyköiden polttokennoenergian tarve siirtyi kauemmaksi tulevaisuuteen. Lisäksi tämä vaatisi mittavan infrastruktuurin, eli pienten polttoainesäiliöiden jakelujärjestelmän kehittämisen maailmanlaajuisesti, jolloin vain suuret laiteyritykset voivat olla tällaisen kehityksen takana. Varmasti pidemmällä tulevaisuudessa tarve aktivoituu uudelleen, mutta nyt ei ole oikea aika”, Ojapalo jatkaa.
”Tekes edellyttää yritysten sitoutumista hankkeisiin, eikä pieniin sovelluksiin ole enää riittävää yrityskiinnostusta”, korostaa ohjelman päällikkö Heikki Kotila.
Yritykset ovat vahvasti mukana Polttokennot-ohjelman edelleen käynnissä olevissa hankkeissa. Sovellusten markkinat ovat vielä kaukana, mutta teknologiavientiin on vahva potentiaali. Työkoneiden sähköiset hybridijärjestelmät tulevat markkinoille jo ennen polttokennoversioita. Ohjelma on rahoittanut hybridikehitystä osana tietä kohti polttokennomoduulien integrointia koneisiin.
Lisätietoja
Ohjelman päällikkö Heikki Kotila
Puh. 010 60 55673
heikki.kotila (at) tekes.fi
Ohjelman koordinaattori
Anneli Ojapalo
Puh. 040 558 8205
anneli.ojapalo (at) spinverse.com
Sanna Nuutila 11.11.2011