Epäonnistumisetkin kuuluvat riskirahoitukseen
Tekesin roolina riskirahoittaja on jakaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan liittyviä riskejä.Julkisena riskirahoittajana Tekes voi hyväksyä suurempia epävarmuuksia kuin muut rahoittajat.
”Ilman riskinottoa ei synny olennaista uudistumista ja uusia menestystarinoita. Riskinoton tulee luonnollisesti olla hallittua ja harkittua. Tekesin hyväksymät riskit riippuvat niistä hyödyistä ja vaikutuksista, joita projekti voi onnistuessaan tuottaa. Mitä suurempia vaikutuksia ja hyötyjä asiakkaidemme projekteissa on odotettavissa, sitä suurempia riskejä voimme olla jakamassa heidän kanssaan”, Tekesin rahoitusprosessista vastaava johtaja Ari Grönroos sanoo.
Tekes seuraa tiiviisti rahoittamiensa projektien etenemistä ja onnistumista. Pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehitysprojekteissa Tekes seuraa projektien kaupallista onnistumista. Viimeisimmän yhteenvedon mukaan runsas 10 prosenttia pk-yritysten projekteista ei ole johtanut tulosten kaupallistamiseen ja vajaa 20 prosenttia on onnistunut huonosti kaupallistamisessa. Tutkimusprojekteissa Tekes seuraa muun muassa syntyvää osaamista, verkottumista ja vaikutuksia muihin toimijoihin.
Kansainväliset arvioijat ehdottivat 2009 suurempaa riskinottoa tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, jotta projektit ovat riittävän haasteellisia ja niiden julkinen riskirahoitus perusteltua.
”Myös ne projektit, jotka eivät onnistu alun perin suunnitellulla tavalla, tuottavat paljon osaamista, jota voidaan hyödyntää muissa yhteyksissä”, Grönroos sanoo.
13.10. vietetään kansallista epäonnistumisen päivää. Päivän tavoitteena on vahvistaa ilmapiiriä, joka tukee riskinottoon.
Anne Palkamo 13.10.2011