Tekesin BioRefine-projekti yhteistyöhön amerikkalaisinstituutin kanssa
Lappeenrannan teknillisen yliopiston käynnistämä projekti, jossa selvitetään liikenteen biopolttoaineiden hiilijalanjälkeä, on mukana tutkijanvaihdossa amerikkalaisen Energy Biosciences Instituten kanssa.USA:ssa vuonna 2007 perustettu Energy Biosciences Institute tutkii ja kehittää uusia, biologiaa soveltavia energiaratkaisuja. Instituutti on Berkeleyn ja Illinoisin yliopistojen sekä Lawrence Berkeley National Laboratoryn yhteinen tutkimuslaitos, jota rahoittaa kansainvälinen energiayhtiö BP. Instituutin rahoitukseen on varattu yhteensä 500 miljoonaa dollaria 10 vuodelle.
”Ajatus uudesta bioraaka-aineita tutkivasta instituutista tuli energiayhtiö BP:ltä. He etsivät mahdollisia akateemisia yhteistyökumppaneita kilpailutuksen kautta, johon kutsuttiin mukaan kolme amerikkalaista ja kaksi brittiyliopistoa. Berkeley pyysi tutkimussuunnitelman tekemiseen mukaan maatalouden tutkimukseen suuntautuneen Illinoisin yliopiston. Pystyimme vakuuttamaan arvioijat omalla suunnitelmallamme ja meidät valittiin toteuttajiksi tiukan seulonnan jälkeen”, kertoo johtaja Susan Jenkins Energy Biosciences Institutesta.
”Vuonna 2007 meillä oli siis 35 miljoonaa dollaria rahaa, mutta ei yhtään tutkijaa. Niinpä pyysimme tutkijoilta ehdotuksia tutkimusaiheiksi – perustimme pyyntömme liittovaltion tekemään raporttiin, jossa selvitettiin esteitä, joita ilmenee siirryttäessä valmistamaan selluloosapohjaista etanolia. Odotimme 80–100 ehdotusta, mutta saimme 250 kappaletta, jotka jakautuivat tasaisesti eri alueille.”
Biopolttoaineiden kestävä tuotanto, mahdollista?
BP ei asettanut tavoitteeksi, että tutkimusprojektit suoraan kehittäisivät menetelmän biopolttoaineiden valmistukseen, vaan he odottivat meidän selvittävän, onko tuotanto mahdollista, kun huomioidaan ekologiset, taloudelliset ja tekniset reunaehdot. Luonnollisesti he toivoivat saavansa tietynlaisen tiekartan, joka ohjaisi kestävään tuotantoon eli miten edetään paikasta A paikkaan B. Olemme tyytyväisiä, että linjaukset olivat näin laajoja”, Susan Jenkins korostaa.
Tutkimussuunnitelma käydään läpi vuosittain instituutin hallituksessa, joka joko hyväksyy tai hylkää kokonaisuudessaan. Yksittäisiä helmiä sieltä ei voi poimia.
”Tutkimusprojektit kestävät kolme vuotta, muutamille erityisprojekteille rahoitus on myönnetty 10 vuoden ajaksi. Olemme erittäin tyytyväisiä tähän mennessä saavutettuihin tuloksiin ja tyytyväisyys näyttää olevan molemminpuolista. Monet tutkijat epäilivät näin tiivistä yhteistyötä kaupallisen toimijan kanssa, mutta yhteistyö BP:n kanssa on toiminut erittäin hyvin.”
”Ensimmäisen viiden vuoden aikana meillä on noin 20 patentointia käynnissä eri vaiheissa. Lisäksi olemme pystyneet osoittamaan BP:lle, että biopolttoaineiden kestävä tuotanto on mahdollista”, hän lisää.
Yhteistyötä kestävyysarvioinneissa
”Koska saamme rahoituksen yksinomaan BP:ltä, rajoittaa se meidän yhteistyömahdollisuuksia ulkopuolisten tutkimuslaitosten tai yritysten kanssa. Mutta sosioekonomisissa kysymyksissä meidän on mahdollista tehdä yhteistyötä, koska niissä harvoin ilmenee patenttioikeuksiin liittyviä ristiriitoja”, Susan Jenkins kuvaa.
”Biopolttoaineiden hiilijalanjälkeen liittyvä tutkimus, jota Lappeenrannan yliopisto tekee Tekesin BioRefine-ohjelmassa, sopii erinomaisen hyvin tutkijanvaihtoon meidän kanssamme.”
”Suurin osa yhteistyöprojekteistamme on ollut Brasiliassa, jossa biomassaresurssit ovat maailman suurimpia.”
Näkemyksen laajentaminen
Lappeenrannan teknillisen yliopiston BioRefine-ohjelman projekti, jossa tarkastellaan liikenteen biopolttoaineiden kestävyyttä, alkoi kesällä 2011. Tutkijanvaihto EBIn kanssa käynnistyy helmikuussa 2012.
”Yhteistyön kautta saamme tietoa niistä biopolttoaineiden tuotantoketjuista, joihin USA:ssa panostetaan eniten. Lisäksi pystymme monipuolistamaan käsitystä tuotantoketjujen hyväksyttävyyteen vaikuttavista asioista eri markkinoilla sekä lainsäädännön eroista. Tunnemme hyvin EU:ssa käytössä olevat laskentamenetelmät ja standardit ja nyt pääsemme näkemään millaisille periaatteille USA:ssa laskennat perustuvat – käytännön laskennan osalta siellä voi olla erilaisia laskentametodologioita”, kertoo ympäristötekniikan professori Risto Soukka Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.
10 vuoden jälkeen
Susan Jenkins arvioi tilannetta vuonna 2017, jolloin EBIn rahoitus päättyy.
”Koska tyytyväisyys on ollut molemminpuolista, uskon, että yhteistyö BP:n kanssa jatkuu. Yksi vaihtoehto voi tietysti olla se, että BP haluaa muuttaa tai tarkentaa tutkimuksen linjauksia. He ovat toivoneet, että osa rahoituksesta voitaisiin saada patenteista, mutta se on kyllä hyvin marginaalista. Vain todellinen jymymenestys voi räjäyttää pankin patenttien avulla”, Susan Jenkins toteaa.
”Vaikein tilanne on silloin, jos BP luopuu rahoituksesta ja tilalle tulee jokin toinen taho, sillä BP:llä olisi edelleen oikeudet rahoittamiinsa tuloksiin jonkin aikaa yhteistyön päättymisen jälkeen. Siirtymäaika olisi silloin todella vaikea. Onneksi BP ei ole millään tavalla osoittanut, että jatko ei olisi mahdollista”, hän lopettaa.
Sanna Nuutila 18.11.2011