Kiinan innovaatioympäristö
Kiina on investoinut viime vuosina yhä enemmän koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan. Virallisten lukujen mukaan vuonna 2006 tutkimus- ja kehitystoiminnan osuus bruttokansantuotteesta oli noin 1,4 prosenttia, mikä on 20 prosenttia korkeampia vuoteen 2005 verrattuna. Maan tavoitteena on nostaa rahoitus 2,5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Suurin osa Kiinan innovaatiotoiminnasta on keskittynyt pääkaupunkiin Pekingiin, itärannikon kasvukeskuksiin Shanghain ympäristöön sekä etelään Helmijoen suistoon Guangzhoun, Shenzheninja Hong Kongin kaupunkien alueille.
Tutkimusrahoitusta hoitavat useat organisaatiot. Merkittävimmät t&k-rahoittajat ovat tiede- ja teknologiaministeriö MoST (Ministry of Science and Tehchnology), Chinese Academy of Sciences (CAS), National Natural Science Foundation (NNSF) ja Kiinan opetusministeriö MOE (Ministry of Education). Lisäksi eri ministeriöt tukevat oman alueensa yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Yritysten osuus tutkimus- ja kehitysmenoista on kasvanut, mutta on edelleen melko alhainen.
MoST hallinnoi valtaosaa (n. 30 %) julkisesta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta ja ohjaa useita laajoja tutkimus- ja kehitysohjelmia. MoST rahoittaa myös tutkimusinfrastruktuurinkehittämistäja vastaa Kiinan "avainlaboratorioista" (State Key Lab Program), joka kattaa noin 182 laboratoriota.
Suomen ja Kiinan välinen tiede- ja teknologiayhteistyö alkoi virallisesti vuonna 1986 kun MoST ja silloinen kauppa- ja teollisuusministeriö sopivat yhteistyöstä. Tämän jälkeen suomalaiset ja kiinalaiset ovat tiivistäneet tutkimus- ja kehitysyhteistyötä. Tekesillä on yhteistyösopimukset kaikkien Kiinan merkittävimpien tiede- ja teknologiaprovinssien kanssa.