Jatkuviin muutoksiin sopeutuvat alueet menestyvät
”Suomen alueellista innovaatiopolitiikkaa hallitsee liiaksi pikavoittojen etsintä ja muoti-ilmiöiden metsästys”, toteaa professori Markku Sotarauta Tampereen yliopistosta. ”On aika palata perusasioihin.”Tekesin rahoittamassa kolmevuotisessa (2006-2009) projektissa Self-Renewal Capacity of Clusters etsittiin innovaatiopolitiikan peruselementtejä itseuudistumisen kapasiteetin näkökulmasta.
Itseuudistumisen kapasiteetti perustuu ajatukseen siitä, että kriisejä, epävarmuutta ja epäjatkuvuuksia ei ole mahdollista koskaan täysin välttää. On kuitenkin mahdollista rakentaa sellainen paikallinen toimintaympäristö, joka kykenee ottamaan vastaan erilaiset yllätykset, hyödyntämään ne ja sopeutumaan muuttuneeseen tilanteeseen.
”Sellaiset alueet, jotka kykenevät sopeutumaan jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin, ovat tulevaisuuden menestyjiä”, sanoo tutkimusta johtanut professori Sotarauta. ”Olemme tottuneet ajattelemaan, että innovaatiojärjestelmät ovat tärkeitä taloudellisen kasvun ja yritysten menestyksen tekijöitä. Niin ne toki ovatkin. Olennaisempaa kuitenkin olisi miettiä, miten ne tukevat alueiden jatkuvaa uudistumista.”
Tutkimuksessa korostetaan, että itseuudistumisen kapasiteetin vahvistaminen edellyttää pitkän aikavälin perspektiiviä sekä tutkimuksessa että kehittämistyössä. Alueiden kehityksen dynamiikka tulisi tuntea nykyistä paremmin. Lisäksi tulisi omaksua aiempaa vahvempi prosessien ohjaamisen ja johtamisen näkökulma kehittämistoiminnassa.
Tutkimusmatkailua ja olemassa olevan hyödyntämistä
Itseuudistumisen kapasiteetti rakentuu tutkimusmatkailun, merkitysten antamisen, olemassa olevan hyödyntämisen ja lukkiutumien purkautumisen varaan.
Tutkimusmatkailun tehtävänä on etsiä tulevaisuuksia avoimelta pöydältä ilman toimintaa ohjaavia täsmällisiä tavoitteita ja kysymyksiä. Merkitysten antamisen tehtävänä on suhteuttaa uudet asiat kyseisen alueen tai organisaatioiden toimintoihin ja osoittaa, mitä tämä merkitsee juuri meille.
Kun tutkimusmatkailun ja etsinnän tarkoituksena on synnyttää uusia kompetensseja ja resursseja, hyödyntäminen perustuu olemassa olevien resurssien mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen. Lukkiutumien systemaattinen purkaminen muistuttaa, että rohkea tutkimusmatkailu, taitava merkitysten etsintä tai tehokas hyödyntäminen saattavat kutistua pieniksi askeliksi, jos alue on lukkiutunut monin tavoin menneeseen ja jäänyt historiaan perustuvien instituutioiden vangiksi.
”Ikävän usein innovaatiopolitiikka perustuu olemassa olevan hyödyntämiseen uusien kompetenssien ja resurssien luomisen ja etsinnän sijaan”, tiivistää Sotarauta.
Tutkimuksessa analysoitiin Helsingin, Oulun, Hämeenlinnan, Forssan ja Porin kehittämistoimintaa itseuudistumisen näkökulmasta.
Itseuudistumisen kapasiteeti ja alueelliset innovaatiopolitiikat
Lisätietoja
Professori Markku Sotarauta, Tampereen yliopisto
markku.sotarauta(at)uta.fi
Puh. 040 523 3517
Sanna Karvonen 23.11.2009