Mistä digitalisoinnissa on kyse?

Tiedon luominen, muokkaaminen ja käyttö ovat keskeisiä kaikilla toimialoilla. Digitaaliseen muotoon saatetulla tiedolla on perustavaa laatua oleva vaikutus sen käyttöön. Tieto voidaan tallettaa helposti ja edullisesti, sitä voidaan käsitellä vaivattomasti ja se voidaan siirtää tietoliikenneverkoilla jopa eri puolelle maapalloa.

Hyödyntämisen kannalta keskeistä on tiedon yhdistäminen käyttötilanteeseen, jolloin syntyy tietämystä. Helppo ja luotettava pääsy tietämykseen auttaa ihmisiä arjessa ja luo mahdollisuuden uuden tietämyksen luomiseen.

Yritysten prosesseissa ja sisältötuotannossa, julkisen sektorin palveluissa ja kotitalouksissa syntyy tietoa kasvavassa määrin. Suomessa yritykset ja julkinen sektori ovat pitkällä tiedon ja palvelujen digitalisoinnissa ja kodeissa erityisesti viihde ja sisällöt ovat nopeasti siirtyneet digitaaliaikaan. Näitä mahdollisuuksia ei ole vielä otettu käyttöön kaikkialla, missä niistä on hyötyä.

Uutta ovat käyttäjien luomat sisällöt, sosiaalinen media, ohjelmistot palveluina ja pilvilaskenta. Digitaalisuuden merkityksen kasvu näkyy tietoliikenteen voimakkaassa kasvussa. Viime vuosina internetin liikenne on kasvanut globaalisti 50-60 % ja langaton liikenne 100 % vuodessa. 

Miksi digitaalisuus on tärkeää kilpailukyvylle?

Yrityksillä, julkisen sektorin organisaatioilla ja verkostoilla on suuri tarve uudistua kilpailukyvyn kohentamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa mahdollisuuden organisaatioiden kokonaisvaltaiseen uudistamiseen tehostamalla, prosesseja, parantamalla kokonaistuottavuutta ja nostamalla palvelujen laatua. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutus työn tuottavuuden kasvuun on ollut viime vuosina noin 40 %. ICT-teknologian nopea kehitys, seuraavan sukupolven internet-palvelut ja pilvilaskenta nopeuttavat tätä kehitystä edelleen.

Euroopan Unioni on sitoutunut vahvasti eurooppalaisten sisämarkkinoiden ja yhteisen digitaalisten palvelujen markkinan kehittämiseen. Syntyvillä yhteismarkkinoilla internetiä hyödyntävien palvelujen ja yksittäisen palvelukonseptin käyttäjäkunta eivät rajoitu kotimaahan. Tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvista palveluista voi siten kasvaa Suomelle uusi kilpailukyvyn, kasvun ja hyvinvoinnin lähde.

Erinomainen käytettävyys ja ylivoimainen käyttäjäkokemus ovat tärkeitä palvelujen kilpailutekijöitä. Esimerkiksi sosiaalinen media ja internetin yhteisöt tarjoavat yrityksille mahdollisuuden tiiviimpään vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa. Myös organisaatioiden sisäinen tieto palvelujen sujuvuudesta on hyödynnettävä asiakastyytyväisyyttä tavoiteltaessa.

Kestävä kehitys ja ekologisesti perustullut valinnat ovat tärkeitä kaikilla toimialoilla. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö tukee tätä tarvetta. Älykkäitä tieto- ja viestintäteknologioita hyödyntäen voidaan saada aikaan päästövähennyksiä liikenteessä, asumisessa, energiatuotannossa ja -jakelussa sekä teollisuuden energiankäytössä. Se tukee myös kulutustottumusten ja organisaatioiden toiminnan muuttamista kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseksi.

Globaalisti kilpailukykyinen ICT-sektori ja sen osaaminen tukevat digitaalisuuden hyödyntämistä. Suomi on jo pitkään ollut edelläkävijä langattomassa viestinnässä. Suomalaiset ovat myös useiden digitaalisten palvelujen käytössä edelläkävijöitä.  Korkealaatuiset ja laajat julkiset tietovarannot ovat tärkeä kansallinen vahvuutemme, mitä tulisi kyetä hyödyntämään paremmin palvelujen ja innovaatioiden kehittämisessä.

Tieto- ja viestintäteknologioiden tehokkaan käytön perusedellytyksenä ovat laadukkaat, edulliset ja kaikkien saatavilla olevat viestintäpalvelut. Tieto- ja viestintäjärjestelmistä ja internetistä on tullut yhteiskunnalle välttämätön kriittinen infrastruktuuri. Meidän kilpailuetujamme ovat edistyksellinen tieto- ja viestintäteknologian infrastruktuuri sekä laajalle levinneet tietoliikenneverkot ja laajakaistayhteydet.