Millaisia liiketoiminnan mahdollisuuksia digitaalisuuden hyödyntäminen tarjoaa?
Suomessa on kansainvälisesti korkeatasoista tieto- ja viestintäteknologian osaamista ja niihin nojaten voidaan kehittää kasvavaa liiketoimintaa monella alueella. Tiedon määrän kasvu ja jalostaminen luovat useita mahdollisuuksia yrityksille ja julkiselle sektorille. Virtuaaliset sisällöt tulevat luontevaksi osaksi fyysisiä tuotteita ja palveluja ja digitaalisuus tehostaa niitä. Liiketoimintamahdollisuudet liittyvät seuraaviin painotuksiin:
- Tieto raaka-aineena ja uuden liiketoiminnan pohjana
- Reaalimaailma ja virtuaalimaailma sulautuvat.
- Digitaalisuus tehostaa ja uudistaa yli yritys- ja toimialarajojen
Tietoon perustuvat liiketoimintakonseptit
Voimakkaasti kasvavat digitaaliset tietovarannot tarjoavat yrityksille mahdollisuuden jalostaa uudenlaista tietoa asiakkaidensa tarpeisiin, parantaa käyttäjien kokemuksia palveluista ja tarjota personoituja palveluja.
Organisaatioiden tietoa, käyttäjien luomia sisällöjä ja älykkäiden ympäristöjen keräämiä aineistoja voidaan hyödyntää monella tapaa liiketoiminnassa. Useat organisaatiot keräävät laajalti tietoa asiakkaistaan, mutta hyödyntävät sitä heikosti mainonnassa ja myynnissä tai oman tarjoamansa rikastamisessa. Esimerkiksi rakennetussa ympäristössä antureiden keräämää mittaustietoa voitaisiin jatkohyödyntää esimerkiksi kiinteistöjen automaatiossa tai kaupunkien liikenteen palveluissa.
Laadukkaat ja kattavat julkiset tietovarannot ovat kansallinen vahvuutemme. Kun julkisten tietovarantojen avaamiseen ja jatkojalostamiseen liittyvät lainsäädännölliset ongelmat on ratkaistu, avautuu mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja käyttäjäläheisille palveluille. Julkisia tietoja kuten lainsäädäntöä, tilastoja ja erilaisia tietokantoja, on kyettävä hyödyntämään paremmin palvelujen kehittämisessä. Päämääränä tulee olla julkisen tiedon avoimuus ja käytettävyys sekä tiedon laadun korkea taso ja jatkuva saatavuus.
Uutta liiketoimintaa voi syntyä tiedon louhinnan, markkinasignaalien tunnistamiseen ja asiakkaiden profilointiin. Verkon yhteisöjen avulla yritykset ja julkinen sektori voivat kerätä – käyttäjien salliessa – entistä henkilökohtaisempaa tietoa. Tämä auttaa havaitsemaan kuluttajien piileviä tarpeita ja kehittämään käyttäjille entistä sopivampia palveluja. Kohderyhmät voidaan poimia hyvinkin tarkasti vaikka silmien värin mukaan. Sosiaalinen media lisää suosituspohjaisen tiedon käyttöä markkinoinnissa. Asiakas hyötyy saadessaan juuri oman makunsa ja kiinnostuksensa mukaan valikoituja ehdotuksia. Esimerkiksi suosittu vaatekauppa voi tarjota asiakkaille linkin riippumattomaan palautekanavaan, josta voi tarkistaa muiden käyttäjien tyytyväisyyden.
Suurten datamäärien tietojenkäsittely toteutetaan pilvipalveluilla ja palvelinkeskukset hoitavat tietovarantojen hallinnan. Pilvilaskenta muuttaa merkittävästi yritysten liiketoimintamalleja ja tarjoaa mahdollisuuden uuteen liiketoimintaan tiedon tallennuksen, palvelualustojen, palveluna tarjottavien ohjelmistojen tai laskennan muodossa. Pienetkin yritykset voivat hyödyntää pilvipalvelualustojen päälle rakennettuja sovelluksia ja kasvattaa liiketoimintaa nopeasti myös kansainvälisesti. Pilvipalvelujen etuna asiakkaille on järjestelmien keveys, helppokäyttöisyys ja niiden helppo skaalaus liiketoiminnan kasvaessa. Palvelujen käytössä haasteena ovat salaisen ja luottamuksellisen tiedon tietoturva sekä juridiset kysymykset ja vastuut ongelmatilanteissa.
Reaalimaailman ja virtuaalisen maailman yhdistelmät
Kehityksen ensiaskeleina internetin ja virtuaalimaailman tieto ja sisällöt tulevat olennaiseksi osaksi fyysisiä tuotteita ja palveluja ja niitä käytetään sujuvasti samanaikaisesti. Usein tieto lisää asiakastyytyväisyyttä ja käyttäjien kokemuksia palveluista. Tieto- ja viestintäteknologialla voi yksilöidä palveluja huomattavasti entistä täsmällisemmin. Tämä voidaan toteuttaa yhdistämällä palveluun käyttäjän tilannetieto eli ympäristö- ja paikkatieto sekä aktiiviset toiminnot ja käyttäjän mieltymykset.
Hyvä esimerkki on Suomessa kehitetty virtuaalinen Dibitassut-lastenkirja, jonka eläinhahmot alkavat elää nettikameralla kuvattaessa. Markkinoilla on myös uudenlaisia lähikosketustekniikkoihin perustuvia tuotteita ja palveluita, joissa käyttäjä voi käynnistää palvelun tai saada lisätietoa esinettä koskettamalla. Tätä käytetään jo kulunvalvonnassa ja maksukorteissa.
Tieto- ja viestintäteknologian järjestelmät ovat usein käyttäjän kannalta huomaamattomia ja sulautuvat ympäristöön. Näitä älykkäitä järjestelmiä voivat olla esimerkiksi huoneet, toimistot, julkiset tilat ja kaupungit. Järjestelmät perustuvat suureen joukkoon antureita ja internetiin kytkettyjä laitteita, jotka viestivät automaattisesti keskenään jakaen tietoa ja tehtäviä. Ensimmäisenä älykkäänä ympäristönä toteutunee henkilöauto, jossa auton oma elektroniikka, älykännykät, navigaattorit, pelikonsolit ja viihde-elektroniikka muodostavat ajajalle ja matkustajalle palveluja tarjoavan kokonaisuuden. Myöhemmin tämä liitetään osaksi älyliikenteen järjestelmiä ja palveluja.
Internetin yhteisöt ja tietokoneella luodut virtuaalimaailmat tarjoavat myös mahdollisuuden liiketoiminnalle, hyvinvointipalveluille, koulutukselle tai sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Kolmedimensionaalisilla toteutuksilla voidaan simuloida reaalimaailman tapahtumia ja tukea käyttäjien kokemaa vuorovaikutusta. Näissä yhteisöissä voidaan tehdä liiketoimintaa jo tänään, esimerkiksi myydä virtuaalisia tuotteita ja käyttää virtuaalista rahaa, kuten nuorille suunnatussa Habbo Hotelissa. Etenkin tietoon, osaamisen ja mielikuvitukseen perustuvat liiketoiminnat voivat toimia virtuaalimaailmassa.
Reaaliprosessien ohjauksen uudet muodot
Digitaalisuus auttaa kehittämään yritysten tuottavuutta sekä tukemaan kestävää kehitystä ja innovaatioita sekä kasvua laajasti kaikilla toimialoilla. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään yksittäisten yritysten ja yritysverkostojen kilpailukyvyn kokonaisvaltaisessa uudistamisessa. Tietoliikenteen kehittymisen myötä erityisesti organisaatioiden välinen tiedonvaihto tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Kilpailuetua haetaan liiketoimintamalli-innovaatioista, joissa yhdistetään uusin ICT-teknologia ja siihen liittyvät innovaatiot sekä syvällinen asiakastoimialan ja asiakkaan prosessien tuntemus ja palvelut. Liiketoimintamalli-innovaatioissa yhdistetään merkittävä uudistuminen sekä tarjoaman ainutlaatuisuus.
Yritysten ja julkisen hallinnon hallinnollista työtä voidaan vähentää siirtymällä uusiin toimintatapoihin. Digitaalisuus yhdessä internetin ja laajakaistateknologian kanssa auttaa organisaatioita toimimaan tehokkaasti myös hajautetussa organisaatio- ja toimintamallissa.
Tieto- ja viestintäteknologian ratkaisuja hyödyntämällä voidaan luopua rutiininomaisista toiminnoista ja automatisoida organisaation prosessit. Hallinnolliset kustannukset voidaan jopa puolittaa ja siirtää resursseja asiakkaille arvoa tuottaviin tehtäviin.
Digitaalisuuden edut voidaan hyödyntää kaikissa organisaation toimintoprosesseissa. Esimerkiksi siirtyminen verkkolaskutukseen luo pohjan kirjanpidon, verotuksen, rahoituksen ja taloushallinnon prosessien automatisoinnille ja reaaliaikaistamiselle. Tuottavuushyppäys voidaan saavuttaa luopumalla paperiin perustuvista prosesseista, hyödyntämällä organisaation keräämää dataa toimintojen ohjauksessa, ottamalla käyttöön uusia viestintäjärjestelmiä ja tukemalla työtekijöiden liikkuvuutta. Kaupan ja logistiikan aloilla internetin hyödyntäminen jakeluketjun ja varastojen hallinnassa on strategisen tärkeää.
Vihreällä ICT:llä ja älykkäillä järjestelmillä voidaan tuottavuuskehitys yhdistää ilmastomuutokseen sopeutumiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Tieto- ja viestintäteknologioiden käytöllä voidaan saada aikaan jopa 15 %:n vähennykset kasvihuonepäästöissä. Suurimmat vähennykset saavutetaan liikenteessä, asumisessa, energian tuotannossa ja siirrossa sekä teollisuusprosesseissa. Uusilla toimintotavoilla, kuten etätyöskentelyllä ja etäkokouksilla, voidaan edistää prosessien ympäristöystävällisyyttä. Digitaalitekniikan tehostava vaikutus vähentää samalla materiaalin kulutusta, kuljetusten määrää ja matkustamista.
Prosessien digitalisoinnissa tulee hyödyntää yhtenäiset standardit. Organisaatioiden tietoprosessien uudistamisessa pilvilaskennan ja pilvipalvelujen sekä sosiaalisen tietojenkäsittelyn käyttö on perusteltua. Järjestelmät perustuvat internet-verkkoon sekä nopeisiin laajakaistayhteyksiin.


