Mikä yhdistää Tekesiä, extremeseikkailijaa ja tanssitaitelijaa?
Viime vuosina Tekes on vahvistanut rooliaan luovilla aloilla, kuten kulttuurin, viihteen ja sisällöntuotannon alueella. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekesistä kertoo miksi.
”Innovaatiot syntyvät aina luovuudesta. Luovia sisältöjä on kaikilla toimialoilla ja Tekesinkin rahoittamissa hankkeissa niitä on ollut jo pitkään. Nyt Tekes haluaa kuitenkin ottaa aktiivisemman roolin luovien sisältöjen kehittämisessä myös meille uudemmilla toimialoilla, kuten kulttuurin ja viihteen saralla”, Riikka Heikinheimo kertoo.
Tekesin toiminnan muutoksesta kertoo sekin, että viime vuonna yli 40 prosenttia rahoituksesta suuntautui ei-teknologiseen kehittämiseen.
”Teknologia tai perinteinen teollisuus ovat edelleen tärkeitä, mutta niiden rinnalle kannattaa tuoda muutakin osaamista. Luovat sisällöt tulevat jatkossa olemaan merkittävässä roolissa innovaatiotoiminnassa”, Heikinheimo sanoo.
”Luovien sisältöjen avulla ei vain rakenneta kokonaan uutta liiketoimintaa, vaan voidaan ratkaisevasti myös uudistaa perinteisempien toimialojen liiketoimintaa.”
Kasvutarinoita on jo löytynyt esimerkiksi pelialalta. Heikinheimo uskoo, että myös digitaalinen sisällöntuotanto, sosiaalisen median työkalut tarjoavat suomalaisille uusia keihäänkärkialueita.
Muutos lähtee ruohonjuuritasolta
”Tekesin tehtävänä ei ole käynnistää murrosta, vaan tunnistaa mahdollisuuksia ja katalysoida muutosta, jonka siemenet ovat jo olemassa. Me annamme resursseja työhön, joka lähtee toimijoiden omasta uudistumis- ja kasvuhalusta sekä niiden tarpeesta. Siinä Tekesin voima on parhaimmillaan. Muutos ei ole aito, jos se ei käynnisty tai jatku ilman meidän pitkäaikaista rahoitustamme.”
Kehitystyön osarahoitus on näkyvin osa Tekesin palveluvalikoimaa. Tehtävänä on herätellä asiakkaita huomaamaan kehitystoiminnan merkitys kasvun mahdollistajana, vahvistaa luovien alojen liiketoimintaosaamista ja tukea työyhteisöjen kehittymistä. Erityisen tärkeää on luoda verkostoja ja edistää yhteistyötä.
”Ohjelmat ovat tärkeä meille työkalu. Jo päättyneessä muotoiluohjelmassa tuotiin yhteen muotoiluosaajia ja yrityksiä ja luotiin heidän välilleen yhteistä kieltä. Korkeatasoinen suomalainen muotoiluosaaminen on siirtynyt yritysten liiketoiminnan ytimeen. Se, että Tekes kiinnitti asiaan huomiota, edisti vahvasti alan kehitystä.”
Monien luovien alojen toimijoiden näkökulmasta Tekes on kuitenkin outo lintu. Tekesin rahoituskriteerit hämmentävät, eivätkä osapuolet aina ymmärrä toisiaan.
”Klassinen erikielisyys vaivaa, mutta samalla asialla ollaan”, Heikinheimo sanoo.
”Tekesin toimintaa saa ja pitääkin kritisoida. Kritiikki antaa meille mahdollisuuden tunnistaa epäkohtia ja reagoida niihin. Toivomme silti avointa keskustelua ja tilaisuutta vastata kehitysehdotuksiin. Meille on tärkeää päästä yhteiseen keskustelupöytään entistä useamman luovan alan toimijan kanssa.”
Kasvuhakuisuus ratkaisee
Luovien alojen rahoitusmahdollisuudet puhuttavat tällä hetkellä paljon, ja Tekesin kasvavalle roolille asetetaan paljon toiveita. Uusien asiakkaiden on hyvä muistaa, että Tekesin rahoitus on suunnattu aina liiketoiminnan kasvun edistämiseen.
”Esimerkiksi kulttuurialan toiminta nojaa vahvasti apurahakulttuuriin ja monelle on syntynyt vääriä odotuksia Tekesin rahoituksen suhteen. Meidän rahoituksemme on aina suunnattu uuden toiminnan kehittämiseen. Teatteriproduktio on meidän silmissämme normaalia operatiivista toimintaa, jolle ei voida myöntää rahoitusta. Jos produktiossa sen sijaan kehitetään vaikkapa yhteistyöverkoston kesken uudenlaista toimintamallia, jota voidaan hyödyntää myöhemmissäkin tuotannoissa, se voi hyvinkin saada meiltä osarahoitusta”, Heikinheimo kuvailee.
Rahoitusta Tekesistä ovat saaneet muun muassa tanssija-koreografi Tero Saarisen sekä tv-sarja Duudsonien kansainvälistymiseen tähtäävät kehityshankkeet.
”Tekes ei ole välttämätön kanava kasvuun: onnistumisia tapahtuu ilman meitäkin. Kaikki eivät tarvitse Tekesiä, mutta me olemme tietenkin mielellämme yhteistyössä niiden kanssa, jotka tavoittelevat kasvua ja siten hyötyvät meidän rahoituksestamme ja palveluistamme.”
Heikinheimo odottaa paljon suomalaiselta luovalta osaamiselta.
”Tuorein taantuma ei ole saanut aikaan samanlaista käpertymisreaktiota kuin edellinen, vaan pinnan alla kuplii jo. Suomalaisilla on valtavasti positiivista energiaa ja potentiaalia rakentavaan uuden tekemiseen. Tässä luovien sisältöjen merkitys on suuri, ja nyt on hetki, jolloin voi syntyä paljon hyvää. Vanhat vastakkainasettelut toimialojen välillä kannattaa nyt unohtaa.”
Teksti: Soili Helminen
Kuva: Susanna Lehto
24.06.2010