Kansainväliset ilmiöt – globaalit megatrendit 

• Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy globaaleihin arvoverkkoihin. Globaali työnjaon muutos haastaa paikallisen kehityksen.
  
• Ympäristöä säästävien ratkaisujen kysyntä kasvaa, vaikka ekologiset näkökohdat eivät vielä kiinnosta kaikkia. Niukkuudesta syntyy uusia ratkaisuja.
  
• Yhteiskuntarakenteet uudistuvat kaupungistumisen ja kehittyneiden maiden väestön ikääntymisen myötä. Väestörakenne muuttuu ja väestö keskittyy.
  
• Yhteisöllisyys ja käyttäjien osallistuminen lisääntyvät. Vaativien loppukäyttäjien ja käyttäjäyhteisöjen vaikutuksesta pienille asiakasryhmille räätälöityjen ja yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa.
  
• Teknologiset järjestelmät muuttuvat monimutkaisemmiksi, mutta niiden käytettävyys paranee. Uudet teknologiat tulevat nopeasti saataville eri puolilla maailmaa. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät nopeasti.

Globaali työnjaon muutos haastaa paikallisen kehityksen

Globaali työnjako muuttuu ja työtehtävät etsiytyvät niille sopivimpiin ympäristöihin globaalisti. Alueet joutuvat hakemaan kehitykselleen rohkeasti uusia suuntia esimerkiksi erikoistumalla. Erikoistumiskehitys vaikuttaa maailmantalouden rakenteisiin ja vauhdittaa toimintojen uudelleensijoittumista.

Talouden avoimuus ja toimijoiden keskinäiset riippuvuudet altistavat maailmantalouden entistä voimakkaammille heilahteluille. Tämä kasvattaa tarvetta taloussyklien ääritiloja ennakoiville ja hillitseville toimille. Yritykset joutuvat kehittämään ennakointitoimintaansa, entistä ketterämpiä toimintatapoja ja globaalien verkostoriskien hallintaa. Globaaleissa arvoverkoissa verkostojohtaminen ja kumppanuuksien hallinta on haasteellista ja siitä tulee yrityksille tärkeä menestystekijä. Kulttuurien välinen vuorovaikutus lisääntyy monimutkaistuvissa arvoverkoissa.

Kehittyvät maat haastavat kansainvälisen kaupan totutut lainalaisuudet.  Kiina ja muut kehittyvät taloudet vaikuttavat olennaisesti globaalin talouden toimintatapojen kehittymiseen. EU:n, USA:n ja Japanin suhteellinen merkitys tulee näiden kasvavien talouksien rinnalla laskemaan.

Niukkuudesta syntyy uusia ratkaisuja

Luonnonvarojen strateginen merkitys kasvaa niiden kysynnän lisääntyessä ja hinnan noustessa. Kun ihmiset tiedostavat energia- ja materiaali¬varantojen niukkuuden sekä ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen todelliset vaikutukset, myös kulutustottumukset muuttuvat. Niukkaresurssisten tuotteiden ja ratkaisujen kysyntä kasvaa.

Kuluttajien ja yritysten kyky arvioida ratkaisujensa ekologista merkitystä paranee ja eettinen kuluttaminen lisääntyy. Kehittyvät maat voivat osin välttää länsimaissa ekologisesti ongelmallisiksi osoittautuneita ratkaisuja ja siirtyä suoraan ympäristön kannalta kestäviin teknologioihin ja järjestelmiin. Kehittyvien maiden nopea vaurastuminen kasvattaa kuitenkin kulutusta rajusti, ja ekologisuus jää mahdollisesti ostopäätöksiä ohjaavaksi tekijäksi joksikin aikaa vain kaikkein varakkaimmille kehittyneiden maiden kuluttajille. Kulutuksen ympäristörasitus lisääntyy silloin nopeasti, vaikka ympäristönäkökohdat huomioon ottavien tuotteiden ja ratkaisujen myynti kasvaisikin. 

Väestörakenne muuttuu ja väestö keskittyy

Väestön ikääntyminen kehittyneissä maissa synnyttää uudenlaisia poliittisia, eettisiä ja käytännöllisiä haasteita. Kasvava aktiivisten ja varakkaiden eläkeläisten joukko on merkittävä vaikuttaja- ja kuluttajaryhmä.  Kehittyvissä maissa taas nuorten osuus väestöstä ja merkitys yhteiskunnassa on suuri, ja väestö keskittyy kaupunkeihin.  Nopeisiin tietoverkkoihin perustuva tiedonvälitys ja kansalaisten vuorovaikutus synnyttävät uusia yhteisöllisyyden muotoja ja toimintatapoja kaikkialla maailmassa. Epävirallisten yhteisöjen valta kasvaa.

Globaali työnjaon muutos lisää ihmisten ja työn liikkuvuutta ja muuttaa työtehtäviä. Ihmisten on kyettävä uudistamaan osaamistaan läpi työuran. Työssä oppimiseen ja koulutusjärjestelmien kehittymiseen kohdistuu suuria odotuksia. Ideoiden, ihmisten ja työn liikkuvuuden lisääntyessä yhdyskuntarakenteet ja elämäntyylit uudistuvat.

Räätälöityjen ja yksilöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa

Kuluttajan valta yhteiskunnassa lisääntyy, kun aktiiviset, valveutuneet kuluttajat vaativat omiin tarpeisiinsa entistä paremmin vastaavia tuotteita ja palveluja. He haluavat myös vaikuttaa ja osallistua entistä enemmän palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen. Kuluttaminen ei määräydy niinkään iän tai aseman mukaan vaan henkilökohtaisten arvostusten ja tarpeiden ohjaamana. Yksilöllisten ja yhteisöllisten ratkaisujen kysyntä kasvaa.

Sosiaaliset verkostot luovat uusia käyttäytymisen ja kuluttamisen malleja mahdollistaen yllättäviäkin kohtaamisia.  Yhteisöllisyyden merkitys yhteiskunnassa kasvaa samanhenkisten kuluttajien muodostaessa uudentyyppisiä yhteisöjä. Puhutaan heimokuluttamisen noususta, joka haastaa pohtimaan asiakassegmenttien määrittelytapoja uudella tavalla. Uusi yhteisöllisyys synnyttää myös uudenlaista yrittäjyyttä. Yhteisöllinen ja sosiaalinen yrittäjyys rakentuvat suurelta osin muiden motiivien kuin taloudellisen voiton tavoittelun varaan.

Teknologia kehittyy ja siirtyy nopeasti

Tulevaisuutta muokkaavat suurelta osin tieteiden ja teknologioiden rajapinnoille syntyvät uudet alat. Teknologiat kehittyvät ja siirtyvät eri puolilla maailmaa hyödynnettäviksi entistä nopeammin. Varsinkin eri perusteknologioita yhdistelevä sovellusten kehittäminen vauhdittuu koko ajan.

Tieto- ja viestintäteknologia sulautuu elinympäristöön huomaamattomammin. Teknisen erityisosaamisen tarve vähenee, kun järjestelmien käyttöliittymät kehittyvät tukemaan ihmisille luonnollisia toimintamalleja entistä paremmin. Opimme pitämään automaattisesti ja älykkäästi tapahtuvia toimintoja itsestään selvänä osana elinympäristöämme. Tuotteiden käytettävyyteen kiinnittyy paljon huomiota, mikä vahvistaa designin merkitystä.

Uusien sovellusten kehittämisessä kasvaa avoimien kehitys- ja testiympäristöjen merkitys. Tämä laskee monilla aloilla innovaatiotoiminnan hintaa ja laajentaa kehittämiseen osallistuvien toimijoiden joukkoa. Uusi teknologia tukee innovaatiotoiminnan demokratisoitumista. Toisaalta monimutkaistuvien järjestelmien kehittäminen muuttuu koko ajan haasteellisemmaksi. Lisääntyvä monimutkaisuus lisää myös riskejä.