Tutkimusinfrat

Etusivu > 7. puiteohjelma > Aihealueet > Tutkimusinfrat

Tutkimusinfrastruktuurit

Budjetti: 1,8 miljardia euroa (2007 - 2013)

Tutkimusinfrastruktuureilla on yhä suurempi merkitys tietämyksen ja teknologian edistämisessä ja hyödyntämisessä. Niiden kehittäminen edellyttää laaja-alaista asiantuntemusta ja niiden tulisi olla laajan eurooppalaisen tutkija- ja yritysyhteisön saatavilla.

Hyöty kansalaisille

Tutkimusinfrastruktuureja ovat esimerkiksi säteilylähteet, tietokannat genomiikassa ja yhteiskuntatieteissä, observatoriot ympäristötieteissä, kuvantamisjärjestelmät ja puhdastilat uusien materiaalien tai nanoelektroniikan tutkimuksessa ja kehittämisessä, tieto- ja viestintätekniikan elektroniset infrastruktuurit sekä teleskoopit. Nämä välineet, resurssit tai palvelut tuovat ihmisiä ja investointeja yhteen ja vaikuttavat talouskehitykseen kansallisella, alueellisella ja eurooppalaisella tasolla. Siksi ne ovat tärkeitä tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin kannalta.

Hyöty tutkijoille

Huippuluokan tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen edellyttää laaja-alaista asiantuntemusta. Samalla ne kuitenkin luovat monipuolisia tutkimusympäristöjä ja houkuttelevat eri maiden, alueiden ja alojen tutkijoita. Tutkimusinfrastruktuureista hyötyvät tuhannet eurooppalaisten ja ulkomaisten yliopistojen, tutkimuskeskusten ja teollisuudenalojen tutkijat ja opiskelijat. Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimuksen ja koulutuksen huippuosaamisen keskuksia sekä edistävät julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta tutkimuksessa. Eri tutkimusalojen ja laitosten välisen yhteistyön lisäarvo syntyy eri maista, aloilta ja työpaikoista tulevien tutkijoiden vuorovaikutuksesta. Koska tutkimusinfrastruktuurit ovat tieteen eturintamassa, ne herättävät nuorten mielenkiinnon ja motivoivat heitä tieteelliselle uralle.

Hyöty teollisuudelle ja pk-yrityksille

Teollisuus käyttää tutkimusinfrastruktuureja yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Niiden rakentaminen ja ylläpito vaikuttavat merkittävästi kysyntään ja tarjontaan. Innovointivalmiuksia edustavat tutkijoiden liikkuvuus julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä uudet teknologiat, joita sovelletaan maailman tason tutkimuslaitosten rakentamisessa, oheistuotteissa ja/tai aloittelevissa yrityksissä. Tutkimusinfrastruktuurit stimuloivat selvästi teollisia vaikutuksia ja niillä on tärkeä rooli tieteen ja teollisuuden välisen liittymän rakentamisessa. Tutkimusinfrastruktuureilla on myös sosioekonomisia vaikutuksia. Esimerkiksi alueilla, missä sijaitsee yleiseurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja, on usein alaan liittyviä teknologiaklustereita tai ns. teknologiapuistoja. Tällaiset strategiset tiedonvälityskeskukset joko tarjoavat paremmat mahdollisuudet eri alojen välisten tutkimuskontaktien luontiin tai houkuttelevat tehokkaammin huipputeknologian yrityksiä. Tämän seurauksena eri alueet kilpailevat usein uusien laitosten saamisesta, mikä