Koti vai varallisuutta?
Voisiko asuntoa pitää varallisuutena, jolla kattaa eläkepäivinä kertyviä kuluja? EU-rahoitteinen DEMHOW-tutkimus selvittelee eurooppalaisten mielipiteitä eläkeiän toimeentulosta kymmenessä Euroopan maassa.
Suomessa elää usko siihen, että eläkejärjestelmä maksaa eläkkeen ja hyvinvointivaltio turvaa terveyspalvelut. Erikoistutkija Päivi Naumanen ja professori Hannu Ruonavaara Turun yliopiston sosiologian laitokselta haastattelivat turkulaisia omistusasunnoissa asuvia perheitä EU-rahoitteisessa DEMHOW-tutkimuksessa. Tavoitteena on selvittää,miten väestörakenteen muutokset liittyvät asumisjärjestelmien muutoksiin.
– Kysymykseen, kenen tehtävä on huolehtia vanhuksista, suomalaiset vastasivat epäröimättä, että se on yhteiskunnan tehtävä, Naumanen toteaa.
Vanha manner harmaantuu
Eurooppalaiset eläköityvät ennätystahtia. Komissio laskee, että EU:n työikäisen väestön määrän kasvu pysähtyy viiden vuoden kuluessa ja eläkkeen maksajien määrä vähenee.
Samaan aikaan noin kaksi kolmasosaa eurooppalaisista kotitalouksista asuu omistusasunnossa. Asuntojen hintojen pitkäaikainen nousu on tehnyt omistusasunnoista kotitalouksien merkittävimmän varallisuuden lähteen. Tutkimus selvittelee, voisiko lisääntyvä asumisvarallisuus tarjota mahdollisuuden puuttua väestön ikääntymisen aiheuttamiin seurauksiin.
Erikoistutkija Päivi Naumanen toteaa, että haastattelujen perusteella oman asunnon muuttaminen rahaksi on suomalaiselle viimeinen vaihtoehto, kun kaikki muut keinot on käytetty.
– Ihmiset eivät halua hyödyntää asumisvarallisuuttaan itse, vaan kiertokautta ymmärtää, että perinnöksi jää.
Useissa maissa pankit ovat kehitelleet ratkaisuja, joissa perinnön voi käyttää itse. Pankit markkinoivat asuntojoustoluottoja ja käänteisiä asuntolainoja, joissa asukkaat myyvät kotinsa pankille, mutta jäävät siihen asumaan ja käyttävät saamansa välirahat elämiseen.
– Britanniassa on paljon välineitä hyödyntää asuntoa ja asuntojen hintojen muutoksia eri alueilla tutkitaan tiiviisti, Naumanen toteaa.
Suomalaiset haastatellut eivät olleet innostuneita käänteisistä asuntolainoista.
Unkarissa turvaa sukurahastosta
Eri maissa eläkeläisten toimeentulon lähteet vaihtelevat suuresti. Itä- ja Etelä-Euroopassa suvun turva on tärkeä. Kun kymmenen maan tutkijat kokoontuivat keskustelemaan DEMHOW-tutkimuksen haastattelukysymyksistä etukäteen, unkarilaiset tutkijat ehdottivat, että kysymyksiin liitettäisiin sukurahastoa kartoittava kysymys. Sukurahastoon laittaa rahaa jokainen suvun jäsen, ja sieltä annetaan apua tarvitseville sukulaisille.
– Sloveniasta haluttiin tietää, muodostaako viljelypalstan myyntituotto merkittävän osan eläkeiän tuloista. Kysymykset hylättiin liian alueellisina, Naumanen toteaa.
– Kaikki kysymykset eivät mahdu samaan tutkimukseen, vaan kompromisseja joudutaan tekemään, Ruonavaara lisää.
Viime keväänä jokainen maa kartoitti oman maan asumiseen liittyvät institutionaaliset seikat. Kesällä tutkijat ja harjoittelijat haastattelivat Turussa kolmisenkymmentä asunnonomistajaa eri ikäryhmistä ja erilaisista perheistä. Nyt vastauksia analysoidaan, ja ensi keväänä vertaillaan eri maiden tuloksia.
Tutkimuksen koordinaattorit Birminghamin yliopistossa toimivat tehokkaasti ja muistuttelevat tutkijoita tarvittavista tiedoista.
– Kaikkien lomakkeiden täyttöä en ole opetellut, vaan olen pyytänyt apua tutkimuspalveluista. Meidän osaltamme ei kyse ole valtavan suuresta tutkimuksesta, Naumanen sanoo.
Professori Ruonavaara kertoo, että tutkimuksen on tarkoitus tuottaa EU:lle politiikkasuosituksia ja projektin johtaja laatii raportin joka vaiheesta. Tutkijat eivät vielä halua ottaa kantaa siihen, mitä politiikkasuositukset tässä tutkimuksessa voisivat olla.
Omat verkostot pyydystivät
Turku löysi tiensä Birminghamin yliopiston tutkimukseen mukaan Hannu Ruonavaaran omien verkostojen kautta. Tutkimuksen koordinaattori John Doling työskenteli 1980-luvun alussa Tampereen yliopistossa. Hän järjesti seminaarin asuntoasioista, jonne Ruonavaara kutsuttiin puhujaksi. Tutkijoiden yhteys säilyi, ja Doling kävi myöhemmin Tampereella uudestaan.
– Silloin heräsi ajatus tutkia laman vaikutuksia asumiseen.
Brittiprofessori pyysi Ruonavaaraa Pariisiin suunnittelemaan EU-projektia. Laitoksen budjetti ei venynyt matkaan, mutta Ruonavaara lähti mukaan pieneen asumistutkimuksen pilottiprojektiin. Sen pohjalta tehtiin uusi tutkimussuunnitelma ja hakemus EU:lle.
Vuosina 2004–2006 seitsemässä maassa toteutettu vertaileva Origins of Security and Insecurity -projekti (OSIS) tutki asumiseen liittyvää sosiaalista ja taloudellista turvallisuutta.
– Suomessa asumisen tutkiminen ei ole valtavirtatutkimusta. Asumista tutkitaan maankäytön suunnittelun ja kaupunkikuvan näkökulmasta, mutta harvoin sosiaalitieteellisenä kysymyksenä.
DEMHOW
Demographic Change and Housing on Euroopan unionin rahoittama seitsemännen puiteohjelman vertaileva tutkimushanke, jossa analysoidaan väestömuutoksia, hyvinvointipolitiikkaa ja kotitalouksien asumisvarallisuuden hankintaa ja käyttöä kymmenessä jäsenmaassa.
DEMHOW-projekti käynnistyi maaliskuussa 2008, ja se kestää 33 kuukautta. Koordinaattorina toimii Britannia, ja mukana ovat Saksa, Hollanti, Belgia, Slovenia, Unkari, Portugali, Suomi, Tanska ja Ranska
EU rahoittaa projektia noin 1,2 miljoonalla eurolla.
Teksti: Katja Palhus
Artikkeli on julkaistu Euroopan tiede ja teknologia -lehdessä nro 5/2009.
01.12.2009 eupalaute@tekes.fi